Heinonen ja Kärkkäinen: Turun kehätie

Julkaistu: 05.02.2019

Marko Heinonen

Turun kehätien täydentäminen nelikaistaiseksi välillä Kausela–Kirismäki on mainittu yhtenä lähivuosien tienparannushankkeena. Turun kehätie on yksi Suomen tärkeistä päätieyhteyksistä. Se kuuluu osana Euroopan laajuisen TEN-T-tieverkon Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävään. Suomessa E18-väylä kulkee Naantalista Turun kehätien, valtatien 1, Kehän III ja valtatien 7 kautta Vaalimaalle. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä huonompi. Kausela–Kirismäki osuudella se on kaksikaistainen ja siinä on paikoin nopeusrajoituksena 80 kilometriä tunnissa. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat väylät EU-asetuksen 1315/2013 mukaisesti vaadittuun laatutasoon vuoden 2030 loppuun mennessä. Suomella on siten enää 12 vuotta aikaa rakentaa Turun kehätie kuntoon.

Turun kehätien liikenteen määrä on ELY-selvitysten mukaan nykyisellään välillä Kausela–Kirismäki noin 14000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 19000 ajoneuvoon vuorokaudessa Kirismäen päässä ja noin 23000 ajoneuvoon vuorokaudessa Kauselan päässä. Liikennemäärät ovat kasvussa myös risteävillä teillä, jotka ovat valtatie 1 ja valtatie 10. Liedon kunta on kaavoittanut runsaasti rakentamista Tuulissuon ja Avantin alueelle. Myös Piikkiön taajama on kasvussa. Käyttäjiäkin parannetulle tieyhteydelle siten olisi.

Kesäkuussa 2016 valtio myönsi 30 miljoonan euron rahoituksen hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen. Siinä tieosuudelta poistetaan tasoliittymät sekä toteutetaan rinnakkaistiet ja meluntorjunta tarvittavilta osiltaan. Tavoitteena oli, että hankkeen toteuttamiseen päästään loppuvuodesta 2018. Jotta Turun kehätien rakentaminen nelikaistaiseksi Kausela–Kirismäki välillä saataisiin kokonaan valmiiksi, rahaa tarvittaisiin vielä 40 miljoonaa euroa lisää.

Tienrakennustyöt haittaavat liikennettä hidastaen ajonopeuksia ja aiheuttaen ruuhkia. Tien rakentaminen ensin puoliksi valmiiksi ja paikkaaminen myöhemmin kokonaan valmiiksi aiheuttaa lisäkustannuksia. Esimerkiksi tienrakennustyömaan pitäminen pystyssä pitkän aikaa aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, joita nopeammin rakentamalla ei olisi. Myös toistuvat liikenteen väli-aikaisjärjestelyt aiheuttavat kustannuksia. Turun kehätien kustannus–hyöty-laskelmat tuottavat sitä suuremman hyödyn, mitä nopeammin tie valmistuu. Suomen talouden kasvun taittuessa Turun kehätien työmaalla tulisi olemaan taloutta elvyttävä vaikutus. Näistä näkökulmista tarkastellen olisi edullisempaa rakentaa tie kertalaakista valmiiksi.

Valtion päätös rakentaa Turun kehätie Kausela–Kirismäki väli kuntoon on oikea. Nyt tarvittaisiin vielä se ponnistus, että tie saataisiin kerralla valmiiksi asti.

Marko Heinonen & Mika Kärkkäinen

Mika Kärkkäinen