Lahti ja Pätäri: Hoitoalan prosessit on uudistettava

Julkaistu: 16.09.2021

Mari Lahti

Viime päivinä hoitajapula ja hoitajien palkkakuoppa ovat olleet voimakkaasti esillä mediassa. Turun tilanne ei ole mairitteleva ja sen lisäksi, että perusterveydenhuollon tilanne pitää saada sujumaan, myös hoitajien työhyvinvoinnista tulee pitää huoli.

Näkemyksemme mukaan hoitajien työnkuvaa ja työolosuhteita tulisi parantaa, jotta työhyvinvointi ja erityisesti pitovoima kasvaisi.

Tehyn viime vuoden lopulla teettämän kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia erikoissairaanhoidon hoitajista harkitsee alan vaihtoa. Tämä luku on järisyttävä ja aiheuttaa vakavan huolen tulevaisuuden työntekijöiden riittävyydestä.

Tähän kun lisää vielä koronan tuomat lisävelvoitteet hoitotyössä, niin ei ihme, jos hoitajat uupuvat ja pohtivat alalta lähtöä.

Hoitajien työnkuvaa ja hoitotyön palvelukokonaisuutta voidaan kuitenkin kehittää modernein menetelmin muun muassa laajentamalla hoitajavastaanottoa, parantamalla digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja tunnistamalla uusia tehtävänkuvia esimerkiksi lääkkeenmääräyskoulutuksen käyneille hoitajille.

Suomessa ollaan vielä lapsen kengissä muuhun Eurooppaan verrattuna, kun tarkastellaan pitkälle erikoistuneiden hoitajien työnkuvia ja uralla etenemistä.

Tämän lisäksi meidän tulee vakavasti tarkastella palvelujärjestelmää ja sen tuottavuutta sekä sujuvoittaa erityisesti paljon palveluja käyttävien yhteydenottojärjestelmää ja palvelukokonaisuutta.

Palkka on vain yksi näkökulma. Sairaanhoitajaopintojen (AMK) laajuus on 210 op ja suunniteltu kesto 3,5 vuotta, sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK-tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja suunniteltu kesto työn ohessa suoritettuna noin 2 vuotta ja tämän lisäksi useat suorittavat erikoistumiskoulutuksia 30 op, joiden kesto on noin 1 vuotta.

Tohdimme väittää, että hoitoalan ammattilaiset, jotka ovat käyneet parhaimmassa tapauksessa yli 6 vuoden koulutuksen, tahtovat edetä uralla ja saada koulustaan vastaavaa palkkaa. Erityisesti hoitoalan ammattilaisten tulisi saada tehdä koulutuksensa mukaista työtä ja muita tehtäviä tulee ohjata niille ammattiryhmille, joille se kuuluu.

Jotta hoitajapulaan saadaan ratkaisuja pitää aloituspaikkoja lisätä pikaisella aikataululla, mutta on myös mahdollistettava opintojen nopeuttaminen ja niiden sujuvoittaminen.

Yhtenä vaihtoehtona on TAI-polku eli ammatti-instituutin lähihoitajien jatkokoulutus sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa. Tässä erityisesti meidän tulee myös panostaa muunkielisten opiskelijoiden suomen kielen opintoihin, jotta integraatio työelämään on tulevaisuudessa sujuvaa.

Kriisiapuna ei yleensä auta kuin lisäraha ja lisähenkilöstö. Palkkataso pitää nostaa vastaamaan muita ympäristökuntia ja erityisestä työstä voisi maksaa extraa, kuten vaikka lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneille hoitajille, jotka osaltaan voisivat purkaa jonoja terveyskeskuksessa.

On kuitenkin muistettava, että laajassa kuvassa Suomessa palkkauksesta sovitaan työmarkkinoiden osapuolten keskuudessa. Tästä on syytä pitää kiinni myös jatkossa, eikä sälyttää vastuuta kunnille. Näin vältetään myös eri ammattiryhmien vastakkainasettelu, sillä Turussa on palkkakuopassa myös monia muita ammattiryhmiä, esimerkiksi koulusihteerit ja opettajat ovat 2. kalleusluokassa.

Julkisen puolen kannustimena toimii usein vakityön mahdollisuus, mitä yksityinen puoli ei aina voi luvata.

Pidemmällä tähtäimellä koko terveydenhuollon toimintamalli ja prosessit pitää uudistaa ja myös mitoittaa uudelleen. Toiminnan uudelleen organisointi esimerkiksi tehtäväkuvien ja palvelukokonaisuuden näkökulmasta voi tuoda nopeaa apua. Tähän suuntaan mennään nyt vauhdilla muun muassa sote-uudistuksen myötä.

Lopultakin kyse on siitä, että saamme luotua järjestelmän, jossa sekä yksilön että maksajan hyöty kohtaavat.

Toivomme, että tulevan sote-uudistuksen ympärille rakentuu myös merkittävä niin kustannusvaikutuksia kuin muutakin vaikuttavuutta arvioiva tiimi. Ainoastaan näin voimme saada näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten tuleva uudistus etenee niin kunnallisella, hyvinvointialueiden kuin koko yhteiskunnan tasolla.

Mari Lahti

terveystieteiden tohtori, terveystaloustieteen maisteri op. (sd)

Taru Pätäri

kaupunginvaltuutettu (sd)

 

Taru Pätäri