Sami Peltola: Sote-uudistuksessa hyödynnettävä järjestöjen potentiaali täysimääräisesti

Julkaistu: 06.10.2020

Tulevaisuuden Sote-keskuksissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, palveluiden saatavuutta parannetaan, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan osaavan työvoiman saanti, vastataan ikääntymisen ja syntyvyyden laskun haasteisiin ja hillitään sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten kasvua. (Lähde: soteuudistus.fi) Voitaisiin todeta, että nykyisiä terveyskeskuksia myös modernisoidaan ja monialaistetaan.

Suomi on järjestötoimijoiden maa. Meillä on vahva kolmas sektori, joka on täynnä motivoituneita tekijöitä ja asiantuntijoita. Sote-alaan liittyviä järjestöjä on Suomessa Soste ry:n mukaan yli 11000 kappaletta, niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu 500 000 vapaaehtoista. Kolmas sektori työllistää kymmeniä tuhansia ammattilaisia ja vertaistukijoita järjestöissä on noin 260 000 kappaletta. (Lähde: soste.fi)

Sosiaali ja terveysministeriön avustuskeskuksen STEAn selvityksen ”Järjestöavustusten kohdentuminen julkisen sektorin rajapintaan” (2018) mukaan sote-järjestöjen avustuskohteiden sijoittuminen julkisen vallan tehtävien rajapintaan on lainsäädännön luonteen ja STEAn tehtäväkentän vuoksi väistämätöntä. Rajapinnan määrä on 15-20% rahoitetuista kohteista ja 25-35 % avustussummasta. (Lähde: julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa hyödynnettävää järjestöresurssia löytyy siis merkittävästi. Julkisen rahoittajan mukaan järjestösektorin on hyvä olla monialaisesti verkostoitunut ja toimia julkisen toiminnan täydentäjä. Annetaan tähän siis täysi mahdollisuus. Otetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt nykyistä laajemmin mukaan julkisen palvelun täydentämiseen. Tämän on tapahduttava heti aikaisessa suunnitteluvaiheessa, koska muuten se tuskin toteutuu lainkaan. Juna menee niin sanotusti ohi.

Me kaikki tiedämme, että yksin lääkinnällisellä hoidolla emme voi kaikkien elämänalojen haasteita taklata. Ihminen on psykososiaalinen kokonaisuus, jossa suuri osa hyvinvoinnista syntyy elämän kokonaisuuden toimimisesta. Teoreettisesti sote-järjestöjen paikka hyvinvoinnin rakentamisessa voidaan nähdä kahden toisiinsa kietoutuvan strategian mukaisesti (Niemelä, 2019). Nämä strategiat ovat lainsäädännöllis-instituutionaalinen ja kasvatuksellis-sivistyksellinen. Näistä lainsäädännöllis-instituutionaalinen kehittynyt sosiaalipoliittinen järjestelmä tarjoaa sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluita. Kasvatuksellis-sivistyksellinen strategia taas tarjoaa yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa (Hämäläinen 2006). Voidaan esittää Sote-uudistuksessa syntyvän sote-palveluja ja sote-järjestöjen järjestävän hyvinvointi ja terveyspalveluja (hyte). Esittäisin kuitenkin, että jatkossa olisi hyvä lähestyä uudistusta sotehy -ajatuksella, jossa näiden toimintojen nähdään selkeästi tukevan toisiaan. Asiakkaalla on tietysti oikeus tässäkin tapauksessa valita, haluaako hän sote-järjestöjen apua vai ei.

Olennainen asia hyvinvointiin liittyen on sosiaalinen osallisuus, koenko olevani jonkin yhteisön jäsen vai olenko yksinäinen. Onko työelämäasemani kunnossa, onko minulla riittävä koulutus tai työpaikka? Osaanko alueella puhuttua kieltä tai onko perheeni asiat kunnossa? Terveydellisiä tai työkyvyn haasteita kokevalla ihmisellä on muitakin elämänhallinnan kokonaisuuden asioita mietittävänään kuin vain terveys ja näitä ei lääkinnällisellä hoidolla voi yksin hoitaa. Näihin haasteisiin sosiaali -ja terveysalan järjestöt tarjoavat muun muassa kokemusasiantuntijuutta hoidon tueksi, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kuntoutumisen tueksi, kriisipuhelin -palvelua, potilaiden omaisten tukemista, verkkopalveluita tiedon jakamiseen, tuetun työllistymisen ohjausta ja koulutusta. Erittäin paljon terveyden haasteista toipuvalle hyödyllistä palvelua, joka sekä edullisesti että yleishyödyllisesti kaikille tuotettuna säästää julkisia resursseja. Julkisella sektorilla on jatkuva säästämisen paine, jota kolmas sektori voi omalta osaltaan tehokkaasti käytettynä olla tukemassa.

Maakuntien ja kuntien tasolla pääministeri Marinin Sote-uudistusta valmistellaan tällä hetkellä verkostoja keräten ja palvelujen kehittämistä miettien. Ei käyttäen suuria määriä palkattuja maakuntavalmistelijoita, kuten edellisen pääministeri Sipilän hallituksen valmistelun aikana. Tässä on tietysti muistettava, että yleishyödyllisillä järjestöillä on oma tehtävänsä eikä niitä tule alistaa pelkiksi palveluntuottajiksi tulevaisuuden Sote-keskuksille. Niiden osaaminen ja tekeminen on kuitenkin hyvä hyödyntää tulevaisuuden Sote-keskuksien palvelujen laajamittaisessa hyödyntämisessä jatkossa. Sote-uudistuksessa on kuitenkin kyse loppujen lopuksi kansalaisten nykyistä paremman hyvinvoinnin ja terveyden tavoittelusta. Tavoitetaan se kaikkien toimijoiden yhteistyössä toimien, yksityisen sektorin terveydenhuoltoa luonnollisesti unohtamatta.

 

Sami Peltola

johtaja, Raisio-Naantali Fountain House ry:n Karvetin Klubitalo

Kuntavaaliehdokas Turussa (sd.)