Ville Lintunen: Turku ansaitsee enemmän kuin esitetyn liikennesuunnitelman

Julkaistu: 22.11.2018

Professori Markku Wilenius oli kirjoituksessaan (TS 9.11.) huolissaan yleiskaavan yhteydessä laadittavasta liikennesuunnitelmasta, sillä kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus ovat päättäneet pitää sekä Tuomiokirkkosillan että Aurasillan kaikkien liikennevälineiden käytössä.

Vastaisin professori Wileniuksen huoleen 2050-keskustavision huomiotta jättämisestä kaupunkikehityksen vanhalla viisaudella – piru asuu yksityiskohdissa. 

Liikenneverkkosuunnitelmassa oltiin ohjaamassa suunnitteilla olevan Ratapihan elämyskeskuksen, kasvavan Hirvensalon ja sulkeutuvien siltojen mukanaan tuoma lisääntyvä liikennekuorma Turun jo nyt ruuhkaisimmille kaduille: Koulukadulle ja Puistokadulle joen pohjoispuolella ja Martinkadulle ja Stålarminkadulle joen eteläisellä puolella. Lisäksi samoja kaistoja pitkin tulisi ajaa jatkossa Hirvensalon joukkoliikenteen runkolinjoja.

On itsestään selvää, ettei näiden katujen välityskyky olisi riittänyt tällaisille ajoneuvomäärille. Pikemminkin näiden puutalokaupunginosien lävitse kulkevien katujen ruuhkautuminen oli ikään kuin hyväksyttynä lähtökohtana virkamiesten laatimassa liikennesuunnitelmassa. 

Koulu-, Puisto-, Martin- ja Stålarminkatua reunustavat merkittäviltä osilta 1900-luvun alun arinaperusteiset paaluttamattomat puutalot, joita ei ole koskaan suunniteltu edes nykyisille liikennemäärille. Esitetyssä liikennesuunnitelmassa syöttöliikenne näille väylille olisi sekin ohjautunut lisääntyvässä määrin Portsan ja Martin katujen lävitse.

En pysty ymmärtämään, miten tähän ympäristöön 24/7 ruuhkien aiheuttaminen voi olla ”kunnianhimoinen” suunnitelma, kuten siltojen sulkemisesta eniten innostuneet päättäjät suunnitelmaa ovat kuvanneet. 

Ongelman ratkaisemisen haaste ja samalla liikennesuunnitelman kohtuuttomuus Portsan ja Martin asukkaita kohtaan tiivistyvät samaan asiaan.

Alueiden lävitse kulkevat kadut eivät nytkään täyty portsalaisten ja marttilaisten autoista, vaan Koulu-, Puisto-, Martin- ja Stålarminkaduille jo ohjatusta kaupunginosat ylittävästä läpikulkuliikenteestä mm. saarien suuntaan.

Kumpikaan alueista ei tule edes merkittävästi hyötymään mahdollisesta uudesta joukkoliikenneratkaisusta, sillä keskustan lähellä sijaitsevien Portsan ja Martin asukkaat käyttävät jo nykyisin liikkumiseen paljon kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä, mutta niiden läpiajavat liikennemassat tulevat muista kaupunginosista ja osin naapurikaupungeista. 

2050-luvulle tähtäävässä liikennesuunnitelmassa ei ongelmia haluttu kokonaisvaltaisesti ratkaista, vaan ainoastaan siirtää ne toisaalle, portsalaisten ja marttilaisten harmiksi.

Olisin toivonut, että Pohjoismaiden suurimpien kaupunkien esimerkkejä seuraten keskustan liikennettä olisi ohjattu autoilun osalta maan alle ja kevyttä liikennettä mm. uusille silloille.

Kuitenkaan Turun 2050-luvulle katsomassa suunnitelmassa ei ollut yhtäkään uutta tunnelia tai siltaa. Turku todellakin ansaitsee paljon enemmän, mitä se yleiskaavan liikennesuunnitelmassa oli saamassa. 

Ville Lintunen

kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)