Ville Lintunen: Turun asukasennusteet herättävät kysymyksiä

Julkaistu: 13.03.2019

Viime aikoina ei ole voinut välttyä kuulemasta niin julkisuudessa kuin poliittisessa keskustelussa väitettä Turun kaupungin lähivuosikymmenien lähes räjähdysmäisestä asukasmäärän kasvusta. Raitiotiesuunnitelman väestönennusteen mukaan turkulaisia voisi vuonna 2050 olla 250.000. Harmi vain, että näitä Turun tulevia asukkaita ei Suomessa ole, eivätkä he tänne ole syntymässäkään. Turun kaupungin väestöennuste on joko silkkaa ymmärtämättömyyttä tai puhdasta tarkoitushakuisuutta absurdilla tavalla yliarvioitu pahimmillaan 40.000 asukasta ylisuureksi. Velkaiselle kaupungille moinen liioittelu voi koitua kohtalokkaaksi.

Positiivisesta rakennemuutoksesta viimeiset vuodet nauttinut Turun kaupunki korjasi alle vuosi sitten asukasmääräennusteitaan uudelle tasolle. Vuonna 2050 turkulaisia voisi olla jopa 250.000 ja kasvu jatkuisi vain ylöspäin. Juuri kukaan ei kotikaupungin hurjista kasvuluvuista humaltuneena jäänyt pohtimaan, miksi kaikissa muissa Turusta tehdyissä väestöennusteissa kaupungin asukasmäärän kasvu taantuu seuraavan vuosikymmenen jälkeen, kun taas kaupungin omassa ennusteessa muista poiketen väestömäärän kasvu jatkui jopa kiihtyvänä.

Syy selvisi, kun Suomen johtaviin aluekehityksen asiantuntijaorganisaatioihin kuuluva MDI julkaisi omat ennusteensa Suomen kymmenen suurimman kasvukeskuksen kehityksestä. Turun seutu jatkaa kasvuaan Helsingin ja Tampereen seutujen kanssa, mutta Turun kaupungin väestömäärän kehitys olisi ennusteen mukaan jotain aivan muuta kuin kaupunki itse esitti. MDI:n selvityksen mukaan vuonna 2040 turkulaisia olisi vain 208.669. Yksinkertaisesti kyse oli siitä, että Turun kaupungin selvityksissä ei oltu huomioitu, että ennätysmäisen alhaalle Suomessa painuneen syntyvyyden johdosta alueilla josta Turkuun muutetaan ei yksinkertaisesti enää tulevina vuosina ole niitä määriä potentiaalisia Turkuun muuttajia kuin, mitä aikaisemmin on ollut.

Kyse Turkuun muuttoalueilla on tuplahuolesta. Vuosikymmeniä jatkuneen kaupungistumisen myötä yhä useampi on jo muuttanut kaupunkeihin, jonka lisäksi kaupunkiseutujen ulkopuolelle jääneet myös synnyttävät yhä vähemmän lapsia. Hiljeneviä kylien ja pikkukaupunkien raitteja seuratessa tämä tulos tuskin oli yllätys. Se on seurausta kehityksestä, jossa kokonaishedelmällisyysluku Suomessa on ollut alle kaksi jo vuosikymmenien ajan ja putoaa nyt kaikkien aikojen alimpaan lukuunsa 1,43.

Harmi vain, että näitä Turun tuleviksi laskettuja asukkaita ei Suomessa ole, eivätkä he tänne ole syntymässäkään.

Turun asukasennusteiden laatijoiden tekemien kardinaalivirheiden määrä on liki häkellyttävä. Kaupungistuminen on toki yleismaailmallinen trendi ja Turunkaan osalta kasvu ei ole loppumassa, mutta se ei ole enää niin voimakasta kuin esimerkiksi kehittyvissä maissa. Suomen kaupunkikehityksen yleistendenssi on se, että se ei etene enää samalla vauhdilla kuin se vielä 1970-luvulla ja 1980-luvulla eteni, kun Suomi kypsyi maatalousyhteiskunnasta kaupungistuneeksi teollisuusyhteiskunnaksi. Suomen kehitys on saavuttamassa sellaisen kaupungistumisen tason, jossa isoja prosentuaalisia vuosimuutoksia ei tapahdu voimakkaan kaupungistumisen suuntaan. Kaikesta tästä huolimatta ennusteen laatijat uskoivat, että Turun osalta kasvu jatkuu näin vuosikymmeniä ja vuodesta toiseen. Herätyskello ei soinut siis missään vaiheessa.

Turun lähes vuosikymmenen jatkuneen väestömäärän kasvun syitä ei oltukaan perusteellisesti selvitetty. Uskottiin ainaiseen kasvuun. Turussa kuolleisuus on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa syntyvyyttä suurempaa, joten Turun väestömäärän kasvu on perustunut Turun muuttovoittoon lähinnä Länsirannikon alueelta sekä maahanmuuttoon. Turun 2010-luvun vuosittaisesta asukasmäärän kasvusta 35-45% perustuukin maahanmuuttoon. Suomen sisäisten muuttovirtojen hyytyessä seuraavan vuosikymmenen aikana Turun käyttämiin kasvulukuihin pääseminen vaatisikin vielä nykyistä suurempaa maahanmuuttoa.

Käytännössä edes lähelle kaupungin käyttämiä lukuja pääseminen vaatisi vuosikymmenien ajan pakolaiskriisin vuosien suuruisen maahanmuuton jatkumista vuosittain Turkuun, mikä ei ole realistista. Turun käyttämien lineaaristen kasvutilastojen pohjalla olevasta 1500-2000 asukkaan vuotuisesta väestökasvusta 700-800 henkeä selittyy maahanmuutolla, joten puhuttaisiin siis useiden kymmenien tuhansien maahanmuuttajien tulosta Turkuun, jotta kaupungin esittämät suurimmat kasvuluvut toteutuisivat. Tällöin oltaisiin pääkaupunkiseudun kaltaisessa tilanteessa ja haasteissa, jossa yli 50% vuosittaisesta muuttovoitosta selittyy maahanmuutosta.

Helposti voisi ajatella, että asukasmäärän kasvu on vain hyvä asia kaupungin taloudelle uusien veronmaksajien muodossa. Aivan näin ei ole, sillä kasvava määrä asukkaita tarvitsee myös kasvavan määrän palveluita. Viime vuonna liki 2000 asukkaan kasvusta huolimatta Turun kaupunki teki aiempaa enemmän, eli peräti 46 miljoonaa euroa tappiota. Väestömäärän kasvu näyttäisi olevan pikemminkin Turun kaupungille nettotalousvaikutukseltaan negatiivista.

Ylimitoitetut kasvuennusteet ovat kaupungille myös monella tavalla vaarallisia.

Raitiotielinjaan investointi on tästä hyvä esimerkki. Mielikuvissa hanketta on viety eteenpäin 250.000 asukkaan kaupungin ratkaisuna, jonka rahoitus lepää uusille asukkaille kaavoitettavien alueiden varassa. Mitä jos kaupungissa onkin 40.000 asukasta vähemmän 2050-luvulla kuin ennusteissa ja uusia kaavoja ei enää tarvita. Investoinnin koko rahoituspohja romahtaa.
Jos Turun asukasluku jää 210.000 kieppeille 2040-50-luvulla, niin kaupungilla alkaa jo olla hyväksytyissä ja valmistelussa olevissa kaavoissa tuolle asukasmäärälle asuntoja: Linnakaupunki, Turku Energia alue, Kakola, Kirstinpuisto, Pukkila, Ratapihan alue, Pääskyvuori, Skanssi ja Heikkilän kasarmialue sekä useampi merkittävä yksittäinen kaavakohde. Eikä mukaan ole tarvinnut edes ottaa Itäharjun jättialuetta tai lähes pakonomaisesti eteenpäin puskettavia keskustan täydennysrakentamiskaavoja. Riskinä realistisempien kasvuennusteiden osalta on, että nyt laaditut ja valmistumassa olevat kaava-alueet eivät välttämättä koskaan rakennukaan, koska tällaista asukasmäärää ei Turkuun ole tulossa. Raitiotien osalta puhutaan lisäksi linjan ympäristön täydennysrakentamisesta sekä mm. Länsikeskuksen täydellisestä muutoksesta. Herää vain kysymys mitenköhän ne tapahtuvat, koska tarvetta näille asunnoille ei juuri näyttäisi asukaslukujen valossa olevan.
Kysymys on myös ylipäätään siitä ovatko Turkuun muuttajat taloudellisesti niitä, jotka maksavat nykyisten ja kaavoituksessa olevien alueiden uusien asuntojen helposti yli 4000 euron neliö hintoja. Epäilen…

Ville Lintunen

Turun Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen (sd)