Ilkka Kantolan mielestä valinnanvapaus lisää byrokratiaa

Julkaistu: 07.11.2018

Ilkka Kantola muistuttaa, että perustuslaki edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluille riittävää rahoitusta.

SOTE tulee mutta miten

 

Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola. Tuleeko tällä vaalikaudella SOTE-uudistus?

- Ennustan, että jotain rakennemuutosta saadaan liikkeelle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Maakunnissa on ahkeroitu muutokseen valmistautumisessa ja ennakoitu sitä, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Järjestämisvastuun siirtämiseen ei näyttäisi liittyvän ylitsepääsemättömiä perustuslakiongelmia, jos rahoitusta koskevat säännökset saadaan kuntoon.

- Maakuntien toiminnan ja roolin kehittäminen jää seuraavan hallituksen ja eduskunnan asiaksi. Samoin kuin sääntelyn kirjoittaminen siitä, millainen tulee olemaan kansalaisen ja yksityisen palveluntuottajan suhde ja asiakkaan valinnanvapaus.

Miten hallituksen kaavailuissa toteutuvat kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus?

- Järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille ja rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle voi hyvässä tapauksessa edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä. Kun lisää rahaa ei ole odotettavissa, on todennäköistä, että nykyinen palvelutaso joillakin kohdin laskee ja toisilla kohdin paranee.

 

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa eräs huoli koski rahoituksen riittävyyttä. Perustuslaki edellyttää riittävää rahoitusta kaikissa tilanteissa, eikä palvelujen tasosta ole mahdollista päättää valtion kehysbudjetissa. Lakiehdotuksessa on epäselvyyksiä asiakkaan / potilaan oikeuksien näkökulmasta, esimerkiksi asiakassuunnitelman merkitys jää hämäräksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä laki toivottavasti täsmentyy ja asiakkaan / potilaan oikeudet ja oikeusturva selkiytyvät.

Mitkä ovat hallituksen esityksen suurimmat ongelmat?

- Suurimmat vaikeudet liittyvät niin sanotun valinnanvapauden tuomisesta osaksi sote-ratkaisua. Esityksessä yritetään sovittaa yhteen yhtäältä markkinaehtoisen toiminnan mukanaan tuoma laadullinen ja kustannustehokkuus ja toisaalta julkisten menojen hillitseminen ja asiakkaiden / potilaiden yhdenvertainen kohtelu. Nämä lähestymistavat lyövät toisiaan korville niin että korvat soivat.

- Tuloksena on yritys tavattoman yksityiskohtaiseen sääntelyyn, mikä tekee kokonaisuudesta jäykän ja byrokraattisen. Perustuslain näkökulmasta ei voida uhrata kansalaisten yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa. Veronmaksajien näkökulmasta ei voida uhrata tavoitetta kustannusten hillinnästä.

- Näen ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin uhrata ajatus markkinamallin kytkemisestä hallituksen esittämällä tavalla sote-palvelujen tuotantoon. Toinen vaikeus syntyy siitä, että sote-uudistukseen on kytketty tavattoman suuri määrä muita, maakuntien perustamiseen istutettuja uudistuksia. Tämä tekee paketista lähes mahdottoman käsitellä riittävän täsmällisesti.

 

Miten SDP:n malli poikkeaa hallituksen esityksestä?

- Sdp kannattaa järjestämisvastuun siirtämistä kuntia suuremmille ”hartioille”. Sdp:n mallissa maakuntien sijaan järjestämisvastuun kantajiksi perustettaisiin määrätty määrä alueellisesti suurempia kuntia, joiden lakisääteisenä tehtävänä olisi vain sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaminen. Lainsäädäntö tehtäisiin kuntalain pohjalta. Sote-kuntiin valittaisiin valtuusto kuten hallituksen esityksessä maakuntiinkin ehdotetaan valittavan.

- Sote-kunnille annettaisiin järjestämisvastuun lisäksi rahoitusvastuu, eli niille säädettäisiin verotusoikeus. Alueellisille sote-kunnille ei osoitettaisi muita tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Nämä kunnat voisivat itse tuottaa palveluja, mutta voisivat päättää myös siitä, että osa palveluista annetaan yksityisen yrityksen tai järjestön tuottamisvastuulle.

- Myös kunnat voisivat osallistua palvelujen tuottamiseen, vaikkei niillä olisi Sdp:n mallissa järjestämisvastuuta. Hyvinvointivaltion nykyistä perusrakennetta lujitettaisiin eikä kansalaisten peruspalveluja annettaisi markkinaehtoisen toiminnan varaan.

 

Kuka? Ilkka Kantola

Ikä? 61

Ammatti? Kansanedustaja, Teologian tohtori

Mitä? Hakee jatkokautta eduskunnassa