Mikkel Näkkäläjärven puhe Turussa Vappuna 2019

Julkaistu: 02.05.2019

Hyvät ystävät, kuulijat, vappukansa!

Vappu on kansainvälinen työväen juhla. Vapun perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin, joita meillä kaikilla on hyvä syy muistella. Emme ole päässeet tähän tilanteeseen itsestään, vaan edeltävien sukupolvien työn ja ponnistelujen tuloksena.

Siksi minulla on ilo ja kunnia puhua teille tänään menneestä, nykypäivästä ja tulevasta. Maailmasta, Suomesta, arvoista ja ihmisyydestä. Ja siitä, millä arvoilla tätä maata pitää johtaa.

Vappu on työväen, opiskelijoiden ja tulevaisuuden juhla. Askel keväästä kohti kesää.

 

Arvoisat kuulijat!

Jännitteet Euroopassa ja Itämeren alueella ovat lisääntyneet viime vuosina ja suurvaltapolitiikka tekee paluutaan.

Yhdysvaltojen politiikkaa leimaava Amerikka ensin -ajattelu ja Yhdysvaltain presidentin tempoileva ja kaikin puolin riidanhaluinen toiminta tuovat synkkiä pilviä maailmanpolitiikan taivaalle.

Venäjän laittomat toimet Ukrainassa osoittavat välinpitämättömyyttä valtioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta kohtaan. On kestämätöntä, että Venäjä toimii tuolla tavalla naapuriaan kohtaan.

Myös Kiinan kehitys on sellaista, jota kannattaa seurata kriittisin mielin. On selvää, että Kiina pyrkii kasvattamaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista valtaansa ja tekee sitä hyvinkin määrätietoisella tavalla.

Suomelle on tärkeää kyetä ylläpitämään vakaita suhteita kaikkiin suurvaltoihin. Suomen on keskityttävä toimissamme tukemaan konfliktien ennaltaehkäisyä. Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen on oltava kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn keskittyvää aktiivista vaikuttamista.

Viisautta, malttia ja diplomatiaa tarvitaan nyt valtaisan paljon. Minun mielessäni huolta herättää se, että maailman suurimpia sotilasmahteja johtavat tänä päivänä Trump, Xi, Putin ja Erdogan.

Sen vuoksi Suomella ja varsinkin Euroopan unionilla on iso vastuu olla järjen äänenä tässä hullulta tuntuvassa maailmassa.

Suomen historiaa on leimannut sodat ja epävakaus. Suomen on aina pitänyt elää siten, että selviämme tiukkojenkin tilanteiden puristuksessa. 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on opettanut meille viisautta, joskin toisinaan Suomessa Venäjää on ymmärretty mielestäni turhankin paljon.

Euroopan unioni on maailmanhistorian menestyksekkäin rauhanprojekti. Euroopan unioni on myös maailman suurin talous. Euroopan unionilla on mahdollisuus olla johtaja maailmassa, jossa valtaa pitää monet autoritääriset johtajat ja moni kysymys on karannut pois demokraattisen vallan piiristä kansainvälisille suuryrityksille.

EU:n on otettava jälleen vahvemmin roolia rauhantyössä, mutta yhä enemmän myös turvallisuuden rakentajana ja kansalaisten hyvinvoinnin unionina. Jotta EU voi olla todellinen tekijä maailmassa, on jäsenvaltioiden luotettava yhä enemmän toisiinsa ja annettava EU:lle mahdollisuuksia ottaa roolia.

Euroopan unionin uudistaminen on kysymys, joka tulee olemaan myös tulevan maamme hallituksen pöydällä. Etenkin, kun tänä kesänä Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa. Silloin meillä on tilaisuus olla ajamassa uudistuksia, jotka vaikuttavat myös tulevien sukupolvien elämään.

 

Arvoisat kuulijat!

Niin monet nykymaailman, tulevien sukupolvien ja ihmiskunnan keskeisimmät haasteet ovat suuria, voivat tuntua kaukaisilta ja sellaisilta, joihin on vaikeaa vaikuttaa. Oli puhe sitten rauhasta, ilmastonmuutoksen torjumisesta, maailmantaloudesta tai vaikkapa nopeasti tapahtuneesta globaalista varallisuuserojen kasvusta. Monen kysymyksen edessä olo voi olla voimaton.

Toisaalta on heitä, jotka ajattelevat asiaa niin, että kyllä nämä joku muu tai vaikkapa kehittyvä teknologia ennen pitkää hoitaa.

Kumpikin ajattelutapa voi olla kohtalokas. Tämä aika kaipaa poliitikkoja, yritysjohtajia ja ihan tavallisia ihmisiä, jotka uskovat siihen, että asioihin voi vaikuttaa.

Perusteeton optimismi on asia, jota pitää välttää. Silloin tulee helposti tyytyneeksi sellaiseen, että joku muu tämän hoitaa.

Vielä perusteetonta optimismiakin vaarallisempaa on kyynisyys: se lamaannuttaa ja luo tunnelmaa, ettei mitään ole tehtävissä ja on turha edes yrittää.

Tarvitaan aktivismia ja aktiivista toimijuutta: ilman sitä ei muuteta maailmassa yhtään mitään.

Suomen onni ja ylpeys on se, että meillä on vahva kansalaisyhteiskunta. Suomi on tuhansien järvien ja 130 000 järjestön maa. Vahva kansalaisyhteiskunta on asia, jota pitää arvostaa ja vaalia - siihen tarvitaan myös valtiota, joka tätä toimintaa tukee.

Erityisen iloinen olen kuitenkin ollut viime aikoina kasvaneesta nuorten liikehdinnästä ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta. Ilmastonmuutos on kysymys, joka on saanut nuoret ympäri maailman toimimaan. Pelkästään maaliskuun ilmastolakkoon osallistui yli miljoona koululaista 120 maassa.  

On tärkeää ja arvostettavaa, että nuoret ovat laittaneet itsensä tämän puolesta likoon, mutta samalla se muistuttaa ikävästä tosiasiasta: nykyiset ja edelliset päättäjät maailmassa ja Suomessa eivät ole tehneet asian eteen tarpeeksi.

On korkea aika ottaa ilmastonmuutos aidosti vakavasti. Jos me emme sitä tee, päätämme antaa lapsillemme ja lastenlapsillemme hyvin erilaisen maailman kuin, missä itse olemme eläneet. Eikä se maailma ole parempi kuin se, mikä meidän kotimme on.

Ei ole aika perusteettoman optimismin, mutta vielä vähemmän kyynisyyden. On sen aika, että otamme itse kohtalomme omiin käsiimme.

 

Hyvät ystävät,

Puhuin viime vappuna Mäntsälän torilla ja sanoin:

“Uskon ja toivon, että kun vuoden päästä vietämme vappua, meillä on maassa mäntsäläläinen pääministeri. Sen eteen meidän on tehtävä kaikkemme, koska toista oikeistohallitusta Suomi ei kestä.”

Vielä ei ole maassa uutta pääministeriä, mutta hallitustunnustelija on. Olen vakuuttunut siitä, että myös sosialidemokraattinen pääministeri Suomeen saadaan. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999 SDP on suurin puolue eduskuntavaaleissa.

Nyt meillä sosialidemokraateilla on iso vastuun kantamisen hetki. Sitä vastuun kantamista on toki perusteltua toivoa myös kaikilta muilta puolueilta, jotta Suomeen saadaan enemmistöhallitus, joka pystyy lähtemään ratkomaan sukupolvemme ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä.

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle. SDP on esittänyt tulevaisuuslinjassamme askelmerkkejä siihen, miten päästään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle polulle.

Osaaminen on se tärkeä menestysvaltti, jolla suomalaista yhteiskuntaa on aina rakennettu. Siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Viime vaalikaudella tehdyt koulutusleikkaukset ovat pahinta myrkkyä, mitä tulevaisuuden rakentamisen kannalta on tehty. Tällaiseen meillä ei ole varaa - Suomeen tarvitaan koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautus!

Jokainen nuori tarvitsee tasa-arvoiset mahdollisuudet elämään. Siksi toisen asteen koulutuksen on oltava aidosti maksutonta ja oppivelvollisuus on ulotettava koskemaan myös sitä. Pelkällä peruskoululla ei pärjää, emmekä voi sellaista olettaakaan.

Työelämän kehittämisessä on tulevalla vaalikaudella palattava luottamuksen ja sopimisen kulttuuriin. Sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan. Aito osapuolia kunnioittava dialogi on paras tae tasapainoiselle ja solidaariselle yhteiskuntakehitykselle. Tämä on syytä aivan kaikkien ymmärtää - Suomeen ei kaivata repimistä eikä runnomista.

Ja sitten siihen sukupolvemme tärkeimpään kysymykseen: ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen.

SDP:n selkeänä tavoitteena on hiilineutraali Suomi. Kaikki tutkimus osoittaa sen, miten tärkeää on saada ilmaston lämpeneminen pysäytettyä 1,5 asteeseen. Jos emme onnistu siinä, on sen seuraukset inhimillisesti ja ekologisesti kestämättömiä, nopeita ja peruuttamattomia.

Kiire meillä on, siitä ei pääse mihinkään. Muutos on silti mahdollinen, eikä kyynisyyten pidä vaipua. Meidän on siirryttävä ilmaston kannalta kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, kulutuksessa ja ruuantuotannossa. Meidän on vahvistettava metsien ja maaperän hiilinieluja ja on luovuttava fossiilisista polttoaineista.

Tarvitsemme myös merkittäviä investointeja liikenneinfraan, joista tärkeänä on mainittava Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna. Se on hanke, joka vastaa sekä työllisyyden parantamiseen, että ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Tunnin juna toisi kestävän liikkumisen yhä useamman ihmisen ulottuville ja kokonaan uusille alueille. Tunnin juna on tärkeä kasvuhanke ja ilmastoteko, joka tulevan hallituksen pitää käynnistää ensi töikseen.

Suomen on oltava viimeistään 2030-luvulla päästötön valtio, mutta meidän on oltava myös hyvinvointivaltio. Siksi ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne ovat kestäviä paitsi ympäristön, myös ihan tavallisten ihmisten näkökulmasta.

Hiilineutraali Suomi on onnellisten ja hyvinvoivien ihmisten Suomi, jossa elämä voi olla nykyistä parempaa. Jos Suomi siinä onnistuu, voimme näyttää esimerkkiä koko maailmalle. Ehkä päästötön hyvinvointivaltio voi olla se visio, jota kohti kuljemme ja kun sen saavutamme, on se jotain, mitä maailmalta tullaan meille ihastelemaan peruskoulun tapaan.

Kaikkeen tähän tarvitaan myös Euroopan unionia ja vahvaa vaikuttamista kansainvälisillä areenoilla. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa on edistyttävä ja ilmastotoimien pitää olla linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Vahva EU on maailman kannalta se toimija, joka voi ja uskaltaa ajaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä vahvimmin eteenpäin. Jotta se on mahdollista, on EU:a uudistettava nykyistä parempaan iskuun.

Vuodesta 2008 alkaneen Euroopan haasteiden vuosikymmenen jälkeen olemme eurovaalikeväänä tilanteessa, jossa suuri rauhanprojekti, kaupankäynnin edistäjä ja ihmisten oikeuksien ja vapauksien puolustaja on vaarassa rampautua. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioniin ja sen kehittämiseen rakentavasti suhtautuvat ihmiset lähtevät äänestämään kevään eurovaaleissa.

Kevään eurovaalit on äänestys Euroopan suunnasta. Pahimmillaan suunnaksi voi tulla hajaannuksen Eurooppa, jossa puoluekenttä pirstoutuu ja populistit nostavat päätään ja halvaannuttavat EU:n aikana, jolloin maailma tarvitsee vahvaa ihmisten vapauksien ja oikeuksien, rauhan ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn puolestapuhujaa. EU on viimeisiä oikeudenmukaisuuden puolustajia maailmassa, jossa suurvaltapolitiikka tekee paluutaan, yleismaailmallisia arvoja vähätellään ja yhteiskunnat kääntyvät sisäänpäin.

Juuri sellaisena aikana, jolloin kaikki maailman ja tulevien sukupolvien kannalta keskeisimmät kysymykset vaativat globaaleja ratkaisuja ja kansainvälistä yhteistyötä.


EU:n on näytettävä suuntaa ja vaadittava myös muilta lisää ilmastonmuutosta torjuttaessa. Myös kauppapolitiikka on otettava yhä vahvemmin ilmastopolitiikan välineeksi.

EU:n on oltava aktiivinen demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaja niin maailmalla kuin Euroopan sisälläkin. Meidän on rakennettava EU, joka kantaa myös sosiaalista vastuuta talouden kehityksen tukemisen rinnalla. EU-projektia on kehitettävä taistelemaan eriarvoistumista ja sosiaalisia ongelmia vastaan. Näin vältämme aiempien vuosien virheet. Katto kannattaa korjata hyvän sään aikana.

EU:a tarvitaan puolustamaan ihmisten oikeuksia omiin tietoihin ja yksityisyyteen aikana, kun yhteiskunnat ovat digitalisoituneet ja suurten it-jättien asema on vahva. 2020-luvun sääntöjä on rakennettava vapauden, demokratian, tasa-arvon ja ihmisarvon periaatteita kunnioittaen - ei digikapitalistien tai totalitarististen valtioiden ehdoilla.

 

Hyvät ystävät!

Suomeen tarvitaan kestävän kehityksen hallitus. Sellainen, joka lähtee määrätietoisesti rakentamaan Suomesta päästötöntä hyvinvointivaltiota, aktiivista kansainvälistä toimijaa ja ihmisoikeuksien mallimaata.

Maata, missä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Tämä tehtävä on otettava vakavasti, jotta historia muistaa tämän hallituksen sellaisena, joka toimi, kun toimia tarvittiin ja kantoi vastuuta, kun maailma vastuun kantamista kovimmin huusi.

Tarvitsemme hallituksen, joka uskoo valistuksen projektiin: siihen, että tieto, tutkimus ja universaalit arvot ovat kehityksen tae.

Suomi ja maailma tarvitsevat uutta toivoa.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää vappua!

 

Puhuja Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas, sekä Lapin tepsiläisiä