Turun SDP:n valtuustoryhmän kysymykset valtuuston kyselytunnilla 19.4.2021

Julkaistu: 19.04.2021

Turun SDP:n valtuustoryhmä esittää kaupunginvaltuuston kyselyntunnilla 19.4.2021 kuusi kysymystä. Kyselytunnilla valtuutetuilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin kaupungin virkahenkilöt vastaavat. Kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata suorana klo 18 alkaen Turun kaupungin sivuilta. Lue valtuustoryhmämme kysymykset alta!

 

Kysymys koskien pienyritysten tukemista

Koronapandemia ja sen rajoitustoimet ovat kohdelleet eräitä aloja rankemmalla kädellä kuin toisia. Esimerkiksi ravitsemusalan, majoitustoiminnan, esiintymis- ja tapahtuma-alan yritykset ovat kärsineet muita enemmän ja valtion tuet eivät ole aina löytäneet perille riittävän nopeasti tai ne ovat olleet riittämättömiä. 

Miten Turun kaupunki on omilla toimillaan tukenut mainittuja yrityksiä ja voisiko jatkossa tukea näitä vielä voimakkaammin?

kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi

 

Kysymys välimuotoisen asumisen tilanteesta

Turun väestö ikääntyy voimakkaasti. Suurin osa vanhuksista asuu omassa kodissaan itsenäisesti omin tai läheistensä avuin eikä tarvitse säännöllistä apua tai hoivaa.

Muutokset terveydentilassa ja toimintakyvyssä voivat aiheuttaa kuitenkin sen, ettei enää pystykään asumaan nykyisessä kodissaan. Asunto ei vastaa muuttunutta tilannetta ja tarvetta. Ihanteellista olisi, että vanheneva väestö varautuisi ennakoivasti muuttuviin asumistarpeisiinsa. Näin ei kuitenkaan usein tapahdu ja siksi joudutaan etsimään muita ratkaisuja.

Asumispalvelujen kirjo on lisääntynyt viimevuosina, mutta pääsääntöisesti asumispalvelut nojaavat yhä usein historialliseen rakenteeseensa: kotihoito, omaishoito, tehostettu palveluasuminen. Tämä palvelurakenne on jäykkä eikä se huomioi ikäihmisten vaihtelevia palvelutarpeita ja toiveita. Useissa asumispalvelumuodoissa muistisairaat ovat väliinputoajia, heille ei ole sopivaa asumismuotoa ja he jäävät kotiin usein yksin, kotihoidon turvin.

Tarvitaan myös ns. välimuotoisia asuntoja, koteja, joissa ikääntynyt valitsee ja hankkii itse tai mahdollisesti kohteen työntekijän avustamana tarvitsemansa palvelut joko kunnan järjestämänä tai omalla kustannuksellaan. Välimuotoisen asumisen konsepti hakee vielä muotoaan, mutta tarve pitäisi huomioida kaavoituksesta alkaen.

1. Millaisia arvokkaan ja merkityksellisen asumisen vaihtoehtoja Turussa on tarjolla lievästi muistisairaille vanhuksille, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista?

2. Kuinka Turussa on varauduttu ns. välimuotoisten asumisvaihtoehtojen nopeasti kasvavaan tarpeeseen?

Vanhuspalvelulain 14.2 §:n mukaan ” Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.”

Vanhuspalvelulain 15.3 §:n mukaan palveluntarpeen ”Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen.”

kaupunginvaltuutettu Kristiina Hellstén

 

Kysymys pohjoisturkulaisten terveyspalvelujen tilanteesta

Helmikuun alussa ilmoitettiin Pohjois-Turun ainoan terveysaseman, Maarian lähipalvelupisteen äkillisestä sulkemisesta sisäilmaongelmien vuoksi. Tuolloin tiedustellessani asiaa sote-toimialalta, kerrottiin että korvaavia tiloja kartoitetaan ja korjaustoimenpiteitä selvitetään. Näiden toteutumiseen tunnuttiin suhtautuvan kuitenkin jo lähtökohtaisesti kovin skeptisesti.

Nyt, yli kaksi kuukautta sulkemispäätöksen jälkeen, tilanteeseen ei edelleenkään ole ratkaisua, eikä asiaa ole käsittääkseni käsitelty missään toimielimessä.

Hallintosäännön mukaisesti olennaiset muutokset palveluverkkoon ovat kuitenkin kaupunginvaltuuston toimivallassa. Se, että Maarian lähipalvelupisteen sulkemisen jälkeen kaupungin pohjoisin terveysasema sijaitsee Runosmäessä, on olennainen muutos palveluverkkoon, mikäli väistötiloja ei löydy. 

Kysymys: Millä aikataululla korvaavia tiloja etsitään, mitä asian hyväksi on jo tehty ja milloin korvaavat tilat saadaan käyttöön? Miten ylipäätään varmistetaan, että pohjois-Turusta pääsee nyt ja tulevaisuudessa sujuvasti terveyspalvelujen piiriin, kun sijainniltaan lähin Runosmäen terveysasema ei ole esimerkiksi Jäkärlästä sujuvalla bussiyhteydellä saavutettavissa ja toisaalta nyt suljetut tilat eivät ole joukkoliikenneyhteyksien puolesta palvelleet esimerkiksi Paattisilla asuvia?

kaupunginvaltuutettu Mari-Elina Koivusalo

 

Kysymys koronakriisin kerryttämästä hoito- ja hoivavelasta

Koronakriisin aiheuttamasta hoito- ja hoivavelasta on uutisoitu laajasti pitkin vuotta. Kireiden rajoitustoimien vuoksi kaikki palvelut eivät ole olleet saatavilla normaaliin tapaan ja varsinkin ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat ovat lykänneet hoitoon hakeutumista turvallisuussyistä. Miten Turun kaupunki aikoo purkaa koronakriisin aikana kertynyttä hoito- ja hoivavelkaa, ja mikä on kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja jonotilanne tällä hetkellä?

kaupunginvaltuutettu Petra Peltonen

 

Kysymys koulujen väistötilaratkaisuista

Kuluneen vuoden aikana lukuisia koulu- ja päiväkotikiinteistöjä on jouduttu ottamaan nopealla aikataululla pois käytöstä. Tämä aiheuttaa paitsi suurta epävarmuutta ja huolta turkulaisissa perheissä, mutta myös käytännön haasteita, kun lapsia ja nuoria on siirretty väistötiloihin välillä kauaskin vakituisesti käytössä olevasta kiinteistöstä. Miten Turun kaupunki huolehtii siitä, että ennakoimattomia väistötilaratkaisuja ei jouduta tulevaisuudessa enää tekemään ja tarvittavat väistötilat pystytään järjestämään mahdollisimman läheltä?

kaupunginvaltuutettu Petra Peltonen

 

Kysymys perhekeskusmallista

Keskusteluun on noussut viime päivinä erityisesti nuorten psykiatristen palveluiden heikko saatavuus ja tuhottomat pitkät jonot ensimmäiselle ajalle. Tällä hetkellä maaliskuussa tehty lähete tarkoittaa ensimmäistä tapaamista asiantuntijaryhmän kanssa kesäkuussa. Kolmessa kuukaudessa ehtii tapahtua paljon, liian paljon.

Meillä ei ole varaa tähän kehitykseen, ei niin kuntatalouden kuin inhimillisen näkökulman kannalta. Tarvitaan siis entistä enemmän vahvaa tukea jo varhaisiin vaiheisiin, ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen tukea. Valtakunnallisesti perhekeskusmalli on nähty toimivaksi tavaksi tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa. Se sisältää matalan kynnyksen tukea kolmannen sektorin toimijoiden kautta, horisontaalisesti toimivien viranomaisten mutkatonta tiedon vaihtoa, sujuvaa asiakasohjausta varhaisista ikävuosista neuvolan kautta kasvatuksen ja opetukseen. 

Korona-aika on nostanut monta piilossa olevaa kipupistettä esiin, yllättäviä haasteita perheissä. Perhekeskuksen toiminta parhaillaan voi olla silta yli tämän ajan.

Perhekeskusmalli on siellä, missä perheetkin ovat. Se mahdollistaa varhaisen tuen, mutta myös varhaisen puuttumisen mahdollisuuden.

1. Missä vaiheessa Turun suunnitelmat ovat koskien perhekeskusmallin kehittämistä? 

2. Millä tavoin perhekeskusmalli näkyy uusien rakentuvien monitoimitalojen, kuten esimerkiksi Runosmäessä ja Pansio-Pernossa, suunnittelussa ja tulevassa toiminnassa? Ja miten sitä tullaan kehittämään muilla suurilla asuinalueilla, kuten Varissuo ja Nummi-Halinen? 

kaupunginvaltuutettu Taru Pätäri