Valt. Koivusalon valtuustopuhe Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta

Julkaistu: 20.10.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. 
 
Lapsiystävällinen kaupunki. Sellainen me haluamme Turun olevan. Kaupunki jossa perheet voivat hyvin ja saavat apua mikäli näin ei ole. Kaupunki, jossa lapset elävät hyvinvoivissa perheissä, saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta, kasvavat tasapainoisiksi nuoriksi  ja uskovat siihen että heistä voi tulla mitä tahansa. 
 
Tämä kaikki on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ilman suunnitelmia ei tule tekojakaan, ilman tekoja ei tule tuloksia. 
 
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa hyvää on se, että meillä on nyt suunnitelma, konkreettisena asiakirja.


**
Suunnitelmasta käy hyvin näkyväksi eräs tärkeä seikka: lasten ja nuorten palvelut on kaupungissa pitkin poikin eri toimialoja, niitä hallinnoi valtava joukko viranhaltioita. Tässä piilee riski, että tämän tilkkutäkin myötä jokin asia ei mene kuten pitäisi, apu ei löydä perille sinne minne pitäisi. Ongelmia ratkotaan monimutkaisesti tai hitaasti, kun toimialarajoja pitää ylittää yhä uudelleen. 
Lapset, nuoret ja perheet jos jotkin hyötyvät siitä, että toimialarajoja murretaan, siiloutumisen seiniä puretaan. Nyt kun lasten ja nuorten palvelujen tilkkutäkki on tässä keritty auki yhteen asiakirjaan, auttaa se hahmottamaan sitä minkä äärellä oikeastaan olemme. Ongelmat kärjistyvät liian usein kun ratkaisun avaimet on siroteltuina eri toimialoille. Hyvä esimerkki tästä on se, että iso osa kaupungin lapsista ja perheistä kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa. Silti vuosien päästä aivan yhtäkkiä huomataan että jossakin perheessä tai jollakin lapsella on ongelmia, ollut jo pitkään. Miten ihmeessä näin voi olla? Perheiden varhaisen tuen korostaminen hyvinvointisuunnitelmassa onkin sen parhaita puolia.
 
Hyvät valtuutetut, 
 
Sillä välin kun tätä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu, on lasten, nuorten, perheiden, meidän kaikkien maailma muuttunut koronakriisin vyöryessä ylitse. Koronakriisistä uhkaa jäädä pysyviä vaurioita lapsiimme ja nuoriimme, vaikka itse tauti ei heille vaaraksi olisikaan. On hyvä, että meillä on hyvinvointistrategia, mutta pelkäänpä, että tämä paperi onkin jo aivan liian vähäinen suunnitelma ja palvelutarpeet sekä hoito- ja hoivavelka ovat koronakriisin myötä kasvaneet aivan uudelle tasolle. 
 
Kerron teille tarinan viime viikolta. Tyttäreni täytti viisi vuotta ja sain hänelle ajan viisivuotisneuvolaan. Koronakriisin aiheuttamien resurssien puutteen vuoksi neuvolatarkastus oli puhelinsoitto, minulle. Minä en osaa arvioida lapsen näkö- ja kuuloaistia, yleistä terveydentilaa, motoriikkaa tai kielellistä kehitystä. Ei kukaan tavallinen vanhempi pysty. Ajanvarauksessa kysyttiin onko perheessä huolia. No ei ole, mutta entäpä niillä joilla on? Kaiketi niistä on helpompi kertoa kasvokkain neuvolassa kuin ajanvarauksen palvelunumerossa. Samoin tiettävästi kouluterveydenhuolto on tällä hetkellä täysin ylikuormittunut kun koronaa hoidetaan koululaisten sijaan. Onneksi kouluissa sentään taas ollaan lähiopetuksessa.
Palveluja pitää saada kriisissä normaalia enemmän, ei vähemmän. Ja kyllä meidän pitäisi pystyä varmistamaan että kaupunkiin ja sen peruspalveluihin voi luottaa kriisiaikoinakin. Tällaisilla toimintatavoilla meille jää sellainen hoito- ja hyvinvointivelka jota ei mitkään suunnitelmat ja strategiat korjaa.
 
Hyvät valtuutetut, en nyt mene hyvinvointisuunnitelman yksityiskohtiin. Siellä on paljon hyvää ja toivottavasti kaikki hyvä saa myös resurssit. Mutta koska koronakriisi on väistämättä heittänyt synkän varjon lasten ja perheiden hyvinvoinnille, SDP:n valtuustoryhmä esittää ponnen joka toivoaksemme auttaa uuden tilanteen huomioimisen hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa. Se kuuluu näin: 
 
Hyvinvointisuunnitelman tueksi kaupunki käynnistää lapsivaikutusten arvioinnin koronavirusepidemiasta ja sen aiheuttamista muutoksista kaupunkilaisten arkeen ja palvelujen saatavuuteen 
 
Kiitos
 

Mari-Elina Koivusalo
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
040-5951035