Valtuustoaloitteemme kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.4.2021

Julkaistu: 21.04.2021

SDP:n valtuustoryhmän jäsenet tekivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.4.2021 yhteensä kolme valtuustoaloitetta. Tutustu niihin alta!

Skeittauksen olosuhteiden kehittäminen / Mika Maaskola

Skeittauksen olosuhteiden kehittäminen. Turku muuttuu, kasvaa ja kehittyy tälle hetkellä kovaa vauhtia. Uutta kaupunkitilaa valmistuu tulevaisuudessa paljon (mm. uudistettu kauppatori ja Kupittaan kansi) ja samalla vanhoille kiinteistöille ja tonteille (mm. tehdaskiinteistöt ja niiden tontit) pohditaan uusia käyttötapoja.

Skeittaus on jo pitkään ollut suosittu liikuntamuoto nuorison parissa. Lajin suosio kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia ja uusia harrastajia tulee entistä useammasta ikäryhmästä. Lajin kasvavasta arvostuksesta kertoo mm. se, että laji on Tokion olympialaisten ohjelmassa. Laji lisää myös asukkaiden turvallisuuden tunnetta, sekä värittää ja elävöittää vahvasti kaupunkikuvaa.

Turku on jo pitkään huomioinut skeittarit muutamalla erinomaisella skeittipaikalla, mutta kehitettävää on edelleen paljon. Osa nykyisistä skeittipaikoista on myös huonossa kunnossa.

Turun skeittiolosuhteiden kehittämisen yksi iso haaste on se, että skeittaukseen liittyviä asioita hoitaa ja niistä päättää useampi eri hallintokunta, mm. liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, kaupunkiympäristötoimialan eri yksiköt, sekä konsernihallinto. Olisi tärkeää saada luotua malli, jossa tiedonkulku turvattaisiin skeittaukseen liittyvissä asioissa eri hallintokuntien kesken. Myös skeittareiden mielipiteitä on tärkeää kuunnella, kun pohditaan, miten skeittauksen olosuhteita voitaisiin Turussa kehittää.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavaa. Kaupunkiorganisaatiosta tulee määritellä skeittauksen vastuutaho. Jonka tehtävä on koordinoida poikkihallinnollisesti Turun skeittaus olosuhteiden kehittämistä, ottaen vuoropuheluun vahvasti mukaan myös lajin harrastajat. Tämä malli on jo käytössä Tampereella missä se on hyväksi todettu, siellä liikuntapalvelut on määritelty skeittauksen päävastuu tahoksi.

Mika Maaskola (sd.)

Opiskelijat näkyväksi osaksi kaupungin nimistoä / Petra Peltonen

Turku on ollut merkittävä yliopistokaupunki jo yli sadan vuoden ajan. Åbo Akademi juhli vuonna 2018 ja Turun yliopisto vuonna 2020 satavuotista taivaltaan. Ylioppilaskunnista Åbo Akademis Studentkår täytti sata vuotta vuonna 2019 ja Turun yliopiston ylioppilaskunta täyttää sata vuotta vuonna 2022. Turun kaupunki on kirjannut strategiseksi tavoitteekseen olla Suomen paras opiskelijakaupunki. Opiskelijat ovat siis kiistämättä sekä historiallisesti että nykypäivän valossa merkittävä osa turkulaista kaupunkikulttuuria ja kaupungin identiteettiä.

Paikkojen ja katujen nimet ilmentävät arkipäiväisessä elämässä kaupungin identiteettiä. Opiskelijat ja opiskelijaelämä eivät kuitenkaan juuri näy tässä nimistössä Ylioppilaskylän alueen nimeä lukuun ottamatta. Kaupungilla on olemassa nimistön aihepiirikartta, jonka mukaan Aurajoen varressa Ylioppilaskylän alueella nimistössä pitäisi näkyä ylioppilaat. Samaan tapaan on määritelty, että alueen nimistössä näkyy yliopistolliset virat ja tämä onkin toteutunut muun muassa Assistentinkadulla, Inspehtorinkadulla ja Kuraattorinpolulla.

Turussa on maantieteellisesti tiivis kampusalue aivan keskustan välittömässä läheisyydessä. Opiskelijat ovat keskeinen osa korkeakouluyhteisöä, eikä ole mitään syytä rajoittaa opiskelijoiden näkymistä kaupungin nimistössä ainoastaan yhteen asuinalueeseen, jossa sielläkään asia ei ole juuri toteutunut. Kampusalue myös kehittyy koko ajan, sekä Kupittaan suunnalla, että Turun vanhakaupungin alueella.

Esitän, että kampusalueen kehittyessä opiskelijat ja opiskelijaelämä huomioidaan vahvemmin myös alueen nimistössä. Esimerkkejä tästä voisi olla Ylioppilaiden puisto, Maisterinkatu tai Fuksinpolku.

Petra Peltonen (sd.)

Kaupungin luontopolkuverkoston laajentaminen / Mari-Elina Koivusalo

Turussa on neljän luontokohteen yhteyteen rakennettu luontopolku, joita kaupungin ympäristönsuojelu ylläpitää. Kaupungin internetsivujen mukaan ”Luontopolut kulkevat vaihtelevissa maisemissa ja niitä seuraamalla saa edustavan läpileikkauksen Turun monimuotoisesta luonnonympäristöstä”. Luontopolkujen lisäksi Turussa on kattava verkko ns. Paavon polkuja.

Korona-aika ja sen mukanaan tuomat rajoitteet ovat saaneet ihmiset luontoretkeilyn pariin ennennäkemättömällä tavalla. Jos koronasta jotakin positiivisia vaikutuksia – ja toivottavasti pysyviä sellaisia – halutaan löytää, on ihmisten luontosuhteen vahvistuminen ja lähiretkeilyn suosioon nousu toivottavasti sellaisia.

Positiivista ilmiötä ja sen jatkumista tulee kaupungin taholta tukea. Ilmeisesti Paavon polkuja kunnostetaan tulevana kesänä kattavasti, mutta samalla tulisi käynnistää luontopolkujen määrän kasvattaminen, sillä Turussa on neljän olemassa olevan luontopolun lisäksi alueita, jotka tulisi nostaa laajempaan tietoisuuteen.

Yksi luontopoluksi historiansa vuoksi soveltuva alue olisi Maarian kivikaudenpolku. Alue on jo nyt suuressa suosiossa, mutta koska kivikaudenpolun alueella tiedetään asuneen Turun seudun ensimmäiset asukkaat noin 3000 vuotta eaa, olisi tämä oivallinen luonto- ja historiakohde. Kivikauden alkupuolella Suomi kuului koilliseurooppalaisen kampakeramiikkakulttuurin piiriin, jossa Jäkärlän alueen asutus on muodostanut oman erityispiirteisen Jäkärlän kulttuurihaaran. Useiden arkeologisten kaivausten pohjalta on päätelty, että nämä Jäkärlän kulttuurin asukkaat ovat muodostaneet Turun seudun ensimmäisen väestön.

Jo nyt Maarian altaan itäpuolella sijaitsevalta Myllyojan sillalta alkaa noin viiden kilometrin pituinen kivikautinen polku, joka on osa Paavon polkuja. Sillalta itsessään aukeaa komeat maisemat Maarian altaalle. Polun varrella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. hienoista maisemistaan tunnettu Korkeakallio, muinaisia sudenkuoppia sekä kaksi muinaislähdettä. Alueen luonto on vaihtelevaa ja monipuolista. Polku johtaa myös Turun ja Liedon väliselle Rajakalliolle, joka kohoaa 64 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Polun varrelle tulisi luontopolku-muutoksen myötä saada myös virallinen tauko- ja tulipaikka sekä reitin varrelle kattava selvitys alueen historiasta.

Lisäksi alueella vieraillessa voi samalla poiketa Maarian uimarannalle sekä ihailla Maarian altaan maisemia yleisesti. Kivikaudenpolun alkuun pääsee kätevästi suoralla bussiyhteydellä Turun keskustasta ja omalla autolla saapuville on valmiina parkkialue Paimalantien varressa. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Turku käynnistää luontopolkuverkostonsa laajentamisen, ja ensimmäiseksi uudeksi luontopoluksi kunnostetaan Maarian kivikaudenpolku sen omaleimaisten historiallisten arvojen sekä monipuolisten luontoarvojen vuoksi.

Mari-Elina Koivusalo (sd.)