Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen sekä tiedotussihteeri Miika Tiainen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

14.10.2021 Mielipide

Eeva-Johanna Eloranta: Miten kevennetään opettajan kuormaa?

Osaavat opettajat ovat suomalaisen osaamisen ytimessä. Opettajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat edellytys myös lastemme, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimiselle ja hyvinvoinnille. Onkin erityisen huolestuttavaa, että vastikään Opettajien ammattijärjestö OAJ kertoi, että noin 60 prosenttia opettajista on alkanut harkita alan vaihtoa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen vuoden 2013 selvityksessä lukema oli vain 20 prosenttia. Sen jälkeen opettajien työtyytymättömyys on ollut kasvusuunnassa, mutta nyt ihan muutamassa kuukaudessa se on tuplaantunut. Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen pohti laajempia syitä ongelmiin (TS 2.10.). Suurimpana syynä tähän äkkipudotukseen lienee kuitenkin kasvanut työmäärä liittyen erityisesti korona-ajan mukanaan tuomiin oppilaiden oppimis- ja hyvinvointivajeisiin, joita opettajat yrittävät nyt parhaansa mukaan korjata. Korona-aikana opettajien vastuulla oli opetuksen siirtäminen etä- ja hybridiopetukseen ilman, että sitä varten olisi ehditty antaa riittävää koulutusta. Jokaisen oppilaan pitäminen mukana etäopetuksessa ja oppimisesta huolehtiminen on ollut haasteellinen tehtävä, sillä läheskään kaikki oppilaat eivät ole pystyneet siinä määrin itseohjautuvuuteen tai saaneet tukea kotoa mitä poikkeusolosuhteet olisivat vaatineet. Nyt, kun on palattu takaisin lähiopetukseen ovat edessä kasvaneet oppilaiden oppimis- ja hyvinvointivajeet ja niiden paikkaaminen.   Samaan aikaan kesällä ilmestynyt kouluterveyskysely kertoo, että lasten ja nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat kasvaneet ja lisänneet muun muassa koulupoissaoloja kasvattavaa hyvinvointivajetta. Syyksi tähänkin arvioidaan pandemiaa. Kun oppilaat voivat huonosti, se vaikuttaa samalla opettajien jaksamiseen. Jos opettajat eivät jaksa, se vaikuttaa suoraan myös oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Ei ole ihme, että koulutyössä on raskasta. Miten näitä ongelmia sitten helpotetaan, jotta opettajien työtaakka kevenisi ja lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi?   Koulutuksen järjestäjille, kouluille ja varhaiskasvatukseen on myönnetty yli 200 miljoonaa euroa tukea tilanteen helpottamiseksi. Meillä Turussakin tätä tukea on hyvin saatu ja ohjattu kouluihin. Tällä rahalla voidaan palkata lisää erityisopettajia ja ohjaajia sekä pienentää ryhmäkokoja. Lisäksi muun muassa sitouttavan kouluyhteisön pilottimallin avulla kouluihin tuodaan oppilaiden tueksi lisää aikuisia ilman opetusvelvollisuutta. Myös oppilaiden tuki vahvistuu. Eduskuntaan on juuri tullut lakiesitykset oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstömitoituksista sekä kolmiportaisen tuen ulottamisesta jo varhaiskasvatukseen. Myös opetushallituksessa pohditaan parhaillaan keinoja, millä tavoin opettajien työtaakkaa pystyttäisiin helpottamaan ja rauhoittamaan työaikaa ydintehtäville. Toivottavasti jaksaminen kouluissa jo pian helpottuu.   Eeva-Johanna Eloranta sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja (sd) Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Kirjoitus on julkaistu 6.10.2021 Turun Sanomissa.
12.10.2021 Mielipide

Taru Pätäri: Koulu on keskeinen toimija segregaation ehkäisyssä

Kai Sorto (ps) kirjoittaa (TS 9.10.) huolestaan, että maahanmuutto eriyttää koulut ja asuinalueet. Sorto näkee myös, että koulushoppailu lisääntyy viitaten juuri tehtyyn ratkaisuun, missä esitettiin uuden yhtenäiskoulun rakentamista Karhunaukiolle. Itse näen asian juuri toisin. Uusien palveluiden syntyminen ja aiempien pitäminen asuinalueiden lähellä on paras tapa ehkäistä segregaatiota. Kaavoitus ohjaa voimakkaasti rakentamista ja tässä vaiheessa on hyvä tehdä pitkänäköisiä ratkaisuja monimuotoisesta ja -puolisesta rakentamisesta. Kun asuinalueita kohdellaan tasa-arvoisina kehityskohteina, niin tällöin myös väestörakenne jakaantuu tasaisesti.   Tällä hetkellä Turun koululaisista ja koulujen henkilökunnasta on melkein 20 prosenttia väistötiloissa ja siksi tarvitaan uusia, terveitä, tässä ajassa olevia tiloja. Tämä on merkittävä asia niin oppilasterveyden kuin henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta. Tilaelementtiratkaisut eivät ole paras ratkaisu pitkässä juoksussa. Karhunaukion oppilaaksiottoalue tullee olemaan Skanssi, Huhkola, Lauste ja Vaalan alue. Lisäksi oppilaita otettaisiin Pääskyvuorelta, Varissuolta, Itäharjulta, Vasaramäestä sekä Kurjenmäestä. Kyseessä on jo olemassa oleva itäinen yhteistyöalue. Ei ole siis kyse mistään uudesta aluejaosta. Näillä alueilla ollaan joko väistötiloissa tai odotellaan vapautuvia tiloja, siksi uusi koulutalo on kaikille win-win-tilanne.   Turku on päivittänyt alkuvuodesta 2021 oppilaaksioton perusteet ja lähikoulu on ensisijainen sijoituspaikka. Perusteet yhtenäistävät koulujen käytäntöjä ja takaavat kaikille lähikoulupaikan ja tukevat koulujen rehtoreita oppilaaksioton päätöksissä muun muassa estämään Sorton mainitsemaa koulushoppailua. Itse olen iloinen jokaisesta uudesta monitoimitalosta, jotka takaavat terveet tilat, hyvän oppimisympäristön ja pitävät alueet elinvoimaisina kaikki ikäryhmät huomioiden. Taru Pätäri kaupunginvaltuutettu (sd)   Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 12.10.2021.
06.10.2021 Mielipide

Turun pormestaristo: Kouluverkkoratkaisuilla vastataan kaupungin tasapainoiseen kehitykseen

Turun kaupunginhallitus päätti 5.10. periaatelinjauksesta Karhunaukion kouluratkaisuun Lauste-Skanssin alueella. Päätös on herättänyt keskustelua alueella asuvien perheiden keskuudessa. Nyt tehdyn päätöksen jälkeen sitä aletaan valmistella ja siihen vaiheeseen kuuluvat myös kuulemiset. Turun yhtenä alueellisen kehityksen haasteena on segregoituminen, jonka yksi syy on suomenkielisten ja muunkielisten lasten eriytyminen eri kouluihin. Tällä on vakavat seuraukset paitsi yksilöiden tasa-arvolle myös yhteiskunnalle, sillä eriytyminen lisää epätasa-arvoa ja levottomuutta. Asiasta on puhuttu pitkään, mutta tähän saakka tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet riittävästi kehityksen kääntämiseen. Tutkimuksesta tiedämme, että kouluratkaisut ovat yksi tehokas tapa vaikuttaa segregaation vähentämiseen. Siksi periaatelinjauksessa esitetään Lauste-Skanssin alueelle yhtenäiskoulua, uutta Karhunaukion koulua, jossa lasten kieli- ja sosioekonomiset taustat sekoittuisivat nykyistä enemmän. Koulun vetovoimaa voidaan lisätä myös erikoispainotuksilla, joilla voidaan tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista.   Kouluverkkoratkaisuun liittyy myös tuleva Itäharjun koulu, jonka periaatelinjauksesta päätetään syksyn 2021 aikana. Vasaramäen oppilaat voisivat tulevaisuudessa ainakin liikuntaluokkien osalta siirtyä yläkouluun Itäharjulle, lähelle Kupittaan puiston liikuntapaikkoja ja mahdollisia tulevia Itäharjun liikuntapaikkoja. Itäharjun suunnitelmat ovat vielä alustavassa vaiheessa, sillä ne liittyvät kiinteästi myös syksyn aikana käsiteltävään liikuntapaikkaverkkoon. Vasaramäen yläkoululla on nyt hyvät väistötilat Puolukkatiellä, eikä tilanne siellä muutu kovin nopeasti. Alakoulu on jäämässä Vasaramäkeen ja yläkouluun kulkeminen on järjestettävissä helpommin, kun kyseessä eivät ole pikkukoululaiset.   Kouluverkkoa on syytä uudistaa, kun kaupunki uudistuu ja laajenee uusiin suuntiin. Samassa yhtälössä ovat suljetut vanhat, huonokuntoiset koulurakennukset, lasten tasapuolisten opiskelumahdollisuuksien turvaaminen ja kaupungin tasapainoinen kehitys. Yhteistyössä haluamme etsiä parasta mahdollista ratkaisua.   MINNA ARVE pormestari (kok) PIIA ELO apulaispormestari (sd) ELINA RANTANEN apulaispormestari (vihr) VILLE VALKONEN apulaispormestari (kok) MIRKA MUUKKONEN ryhmäpuheenjohtaja (vas) JUHA ANTTILA ryhmäpuheenjohtaja (ps) ULLA ACHRÉN kaupunginhallituksen jäsen (rkp)   Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 6.10.2021.
Lisää ajankohtaisia

Uusimmat videomme

Kansanedustaja Aki Lindénin vappupuhe 1.5.2021

Turun SDP:n vappulähetys 2021

Pidetään huolta Turusta – Turun SDP:n vaaliohjelma