Vilja Siitonen on 37-vuotias biokemian alan tutkijatohtori Turun yliopistosta. Siitosen mukaan aluevaaleissa viitoitetaan tietä, mihin suuntaan terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita kehitetään.   “Monet asiat ovat hyvin - terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on pätevät ammattilaiset, mutta etenkin korona-aika on tuonut esiin, että puskuria ei juuri ole.” Siitonen toivoo, että uuden aluehallinnon avulla pystytään poistamaan päällekkäisyyksiä palveluissa ja pystytään optimoimaan milloin mitäkin palvelua käytetään. “Jotta ihmiset saisivat sitä, mitä tarvitsevat ja silloin kun tarvitsevat, eikä potilasta palloteltaisi toimijalta toiselle”. Siitonen painottaa, että satsaukset hyvinvointiin ovat järkevämpiä kuin pahoinvoinnin korjaus, niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissakin. “Olen nuorisolautakunnassa nähnyt, miten pienillä rahallisilla panostuksilla voidaan auttaa nuoria merkittävästi. Myös sosiaalipalveluissa pitää panostaa ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen apuun perheille, jotta ongelmat eivät kärjisty. Lastensuojelun korjaavat toimenpiteet ovat paljon raskaampia ja kalliimpia.” Juttusarjassa esitellään SDP:n turkulaisia aluevaaliehdokkaita. Sarja päättyy.

Hei! Olen Miika Tiainen, 27-vuotias viestintäkoordinaattori, kauppatieteiden maisteri ja SDP:n puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Turusta. Kuntapolitiikan puolella toimin myös Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä. Lähdin näissä vaaleissa ehdolle, koska kannan syvää huolta hyvinvointipalvelujemme toimivuudesta ja toisaalta järjestelmän tulevaisuuden rahoituksesta ja toimintaedellytyksistä. Minulla on näissä vaaleissa kolme keskeistä teemaa: Toimivat mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikille Kouluterveydenhuollon palvelujen tulee toimia - myös uudessa järjestelmässä On inhimillisesti ja taloudellisesti edullista satsata perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn  Mielenterveysongelmat ovat nykyisin suurin työkyvyttömyyden syy Suomessa. Taustalla on epävarmuuden ja eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassamme. Sitkeää työttömyyttä on paljon ja toisaalta työelämän stressi sekä lasten ja nuorten paineet ovat koko lisääntyneet. Palvelujärjestelmä on yhä repaleinen ja liian byrokraattinen. Lisäksi kynnys hakea apua mielenterveyden ongelmiin on edelleen turhan korkealla monille. Tarvitsemme hyvinvointialueella kattavat palvelut mielenterveyden turvaamiseksi. Siihen sisältyvät ennaltaehkäisy, nopeasti saatavat kevyet palvelut ja myös vaativimmat hoidot. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut. Meidän on uudistuksessa seurattava tarkasti palvelujen toimivuutta, ottaen huomioon, että kasvatus- ja koulutussektori jäävät kuntiin, kun taas oppilashuolto siirtyy alueiden järjestettäväksi. Kouluissa on turvattava koulupsykologille pääsy ja muut oppilaiden ja opiskelijoiden tukipalvelut. Myös psykiatrisia sairaanhoitajia tarvitaan lisää. Nyt on tärkeää panostaa perustason palveluihin ja palveluketjujen kuntoon laittamiseen. Tähän sote-uudistus tuo osaltaan apua, kun järjestämisvastuu siirtyy kuntien palvelut yhteen kokoaville alueille. Perustasolla tapahtuva hoito tulee aina niin inhimillisesti kuin taloudellisesti edullisemmaksi kuin erikoistasolla tapahtuva. Etenkin erikoissairaanhoidon menojen kasvua täytyy saada kriittisellä tavalla hitaammaksi, jotta pystymme yhteiskuntana vastaamaan siihen kasvavaan hoivan ja hoidon tarpeeseen, jota väestön ikääntyminen tulevina vuosikymmeninä aiheuttaa. Siksi nyt on korkea aika panostaa terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin. Emme saa päästää ketään putoamaan. Miika Tiainen Juttusarjassa esitellään SDP:n turkulaisia ehdokkaita.  

Ensimmäistä kokonaista kauttaan Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Taru Pätäri on toiminut uuden valtuustokauden myötä isoissa saappaissa, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana. Peruskoulun rehtorina arkityössään toimivalle Pätärille johtaminen on tuttua puuhaa. Johtamis- ja neuvottelukykyä tarvitaan, sillä Turun kuntapolitiikassa uusi valtuustokausi toi mukanaan pormestarisopimuksen. SDP sai pormestarisopimukseen läpi laajasti keskeisiä tavoitteitaan. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan kuitenkin kuluvan kauden mittaan, kun päätöksiä pannaan toteen. Oleellista on saada politiikan linjat näkyviin talousarviossa. ”Esimerkiksi ensi vuoden talousarvioon saimme tavoitteemme mukaisesti lisämäärärahoja hoitojonojen purkuun ja omalääkärijärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi lääkäreille asetettiin väestövastuu”, Pätäri iloitsee. Samaten SDP:n tavoitteena ollut kaavoituksen, maankäytön ja rakennusluvituksen lisärahoitus tulivat myös kaupungin budjettiin. Rahoitusta saatiin lisättyä myös kaupungin kasvatus- ja opetustoimialan alle. ”Vuoden 2022 aikana tullaan tekemään suunnitelma siitä, miten Turku vastaa uuden varhaiskasvatuslain edellyttämiin henkilöstömitoitusten ja pätevyyksien muutoksiin. Lisäksi panostamme koronan aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden paikkaamiseen”, Pätäri kiittelee. Pätäriä on kuitenkin harmittanut se, että julkisessa keskustelussa moni Turun kuntapolitiikan iso kysymys on jäänyt muutaman tunteita herättävän yksittäisen asian alle. ”Se on sinänsä ymmärrettävää, mutta rakennus- ja kaavahankkeiden alle on jäänyt esimerkiksi kaupungin terveydenhuollon kriisin ratkaisumallit”, Pätäri muistuttaa. Turun terveyspalveluissa on monien muiden kaupunkien tavoin pulaa työntekijöistä. Syksyn aikana tilanne on entisestään kriisiytynyt ja jonot ovat työntekijöiden ahertamisesta huolimatta kasvaneet todella pitkiksi. Vaikka kaupungin talouteen osoitettiin ensi vuodelle lisämäärärahoja akuutin kriisin ratkaisemiseksi, eivät perusongelmat vielä niillä poistu. Juurisyy kriisiin juontuu toisaalta alan rankkuudesta, mutta etenkin siitä, ettei palkkaus ole Turussa pysynyt muiden perässä. Ongelma ratkeaa Pätärin mukaan ainoastaan niin, että sitä pidetään jatkuvasti esillä. ”Täytyy luoda uusia malleja ja tehdä hartiavoimin töitä, jotta voidaan taata kaikkien kuntalaisten tasavertainen hoitoon pääsy.” Hoitoon pääsy ei tarkoita Pätärille vain terveyskeskuksia, vaan koko terveys- ja sosiaalihuollon skaalaa. Hän haluaa nostaa esiin etenkin kouluterveydenhuollon ja perheneuvoloiden tilanteen. Kouluterveydenhuollossa on noin kahden kuukauden mittainen tarkastusvelka, samoin perheneuvolan palveluihin pääsy kestää Turussa tällä hetkellä noin 53 päivää hieman alueesta riippuen. Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto taas oli ruuhkautunut jo ennen koronaa. ”Tämä kriisitila näkyy lastensuojelussa sijoitustarpeen lisääntymisenä ja kalliimpina sijoituksina, sekä ennen kaikkea erityisen huonovointisina lapsina ja nuorina. Syksy on näyttänyt hoitovajeen arvet, sekä perheiden ja opettajien väsymisen tilanteeseen”, Pätäri toteaa. Näitä ongelmia ei Pätärin mukaan pystytä estämään ilman parempaa hoitoonohjausta ja riittävää määrä ammattilaisia. Ne taas vaativat toteutuakseen päättäjiltä arvovalintoja, niin kunta- kuin aluetasolla. Pätäri itse on ehdolla myös tammikuun aluevaaleissa. ”Emme voi antaa kenenkään tipahtaa pois yhteiskunnan piiristä. Siksi lakisääteiset palvelut tulee hoitaa kuntoon. Tästä täytyy myös tulevien hyvinvointialueiden päättäjien huolehtia”, Pätäri päättää. Artikkeli on julkaistu Turun SDP:n Kaikki Mukaan -lehdessä 1/2022.