Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tulee ensi vuonna 100 vuotta. Koivisto oli syntyisin Turusta ja täällä hän myös kävi koulunsa ja korkeakoulunsa. Turun on syytä muistaa omaa presidenttiään juhlavuonna mahdollisimman näyttävästi.  Turun nimistötoimikunta on esittänyt nimettäväksi Turun pääkirjaston Mauno Koiviston kirjastoksi kansainvälisten esimerkkien mukaan. Toimikunnan perusteissa käydään läpi kirjallisia ja tieteellisiä harrastuksia ja saavutuksia, mitkä puoltavat nimenomaan kirjaston ottamista huomionosoituksen kohteeksi.  Pidämme esitystä erinomaisena. ”Mauno Koiviston kirjasto” olisi edelleen myös Turun pääkirjasto, eikä siten vaadi kaiken materiaalin uudelleen käsittelyä, vaan riittävät muokkaukset pystyy hoitamaan varmuudella juhlallisuuksien alkuun mennessä. Kunhan päätöksenteko on ripeää.  Tämä ei poista tarvetta muistomerkin teettämiselle. Toivottavasti 100-vuotisjuhlavuoden aikana saadaan tehtyä päätökset myös muistomerkin teettämiseen liittyen. Tähän sopiva paikka olisi täydellisen muodonmuutoksen kokeva Turun satama – Koiviston uralle ja elämälle keskeinen sijainti.  Petra Peltonen  Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan pj SDP:n puoluehallituksen jäsen  Petja Raaska  Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan jäsen Turun SDP:n toiminnanjohtaja 

Muoviroskan minimointi on tärkeää. Se on tärkeää siksi, että se on maailman vakavimpia uhkia vesiekosysteemille. Muoviroska lisäksi vahingoittaa eläimiä sekä ympäristöämme merkittävästi. Lisäksi mikromuovi luonnon kiertokulussa on ongelma, jonka laajuutta emme vieläkään täysin ymmärrä.   EU on vähentänyt muoviroskaa mm. tuotekielloin. Muovipilli hajoaa 200 vuoden kuluessa ja muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta. Se on kestämätöntä. Suurin osa meistä on varmaankin huomannut, että muovipillit sekä kertakäyttöiset muoviaterimet ovat hävinneet kaupoista ja ravintoloista. Tämä on ollut varmasti vaikuttava teko, mutta mitä muuta voitaisiin tehdä?   Euroopassa matkustaneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että suurimmassa osassa maita pulloja ei voi palauttaa kauppaan panttia vastaan tai edes ilman panttia. Täten suuri osa muovipulloista päätyy sekajätteeseen.    Hanaveden juominen ei ole tyypillistä kaikkialla Euroopassa. Tästä voi päätellä, että muovipulloja kulutetaan silloin enemmän näissä maissa Pohjoismaihin verrattuna.   Minusta tehokas tapa lisätä laajemmin muovin kierrätystä ja näin vähentää muoviroskaa olisi kehittää kertakäyttömuovidirektiivin rinnalle myös direktiivi, jossa säädettäisiin suoraan pullonpalautusta ja panttijärjestelmän käyttöönotosta EU-maissa.   EU:n tavoitteena on, että 100% muovipakkauksista on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehtona panttijärjestelmälle ollaan esitetty tuottajavastuulakia, jotta yritys olisi itse vastuussa pakkausjätteidensä keräyksestä ja kierrätyksestä. Näen tämän kuitenkin paljon tehottomampana vaihtoehtona. Se, että tuottaja järjestää ja kustantaa muovin asiallisen kierrätyksen, ei suoraan takaa jätteiden päätymistä oikeasti kierrätykseen. Lisäksi käytännön toteutus tuottajavastuulaissa on todennäköisesti hyvin hajanainen riippuen sekä valtiosta että yrityksestä.   Panttijärjestelmä on tehokas, sillä se motivoi rahallisesti jokaista tukemaan kiertotaloutta, myös niitä, joita ei niin sanotusti kiinnosta kierrätys pätkän vertaa. Ehkäpä tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi ulottua myös muihin muovipakkauksiin. Lisäksi koen panttijärjestelmän edistävän positiivisesti yleistä mielipidettä kiertotaloudesta.   Aada Uhlgrén  Turun Demarinuorten puheenjohtaja

Suomi on historiallisesti liittymässä puolustusliitto NATOon. Myönnän itsekin olleeni aikoinaan jopa NATOvastainen, mutta ainahan sitä voi takkiaan kääntää, jos siihen on perusteet. Nyt nämä perusteet löytyvät. Entisen sosialistisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, muuttuminen ensin parempaan suuntaan ja nyttemmin huonompaan suuntaan. Kaipaan Gorbatshovin aikaa, jolloin itäinen naapurimaamme kääntyi demokraattiseen ja Euroopalle avoimempaan suuntaan. Nykyisen johtajan Putinin suunta on päinvastainen kohti diktatuuria. Ukrainan sota on vastoin kaikkia Venäjänkin allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia. Putinin johtamaan Venäjään ei voi tällä hetkellä luottaa. Venäjän 2014 tekemä Krimin valtaus ja nimipäivänäni 24.2. 2022 Ukrainaan tekemä raakalaismainen hyökkäys, täysi sota, ovat muuttaneet mieliämme Suomessa. Tässä tilanteessa Suomen ja Ruotsin vaihtoehto on NATO. Vaikka olenkin muuttunut NATOmyönteiseksi, toivon kuitenkin itsenäisen hyvinvointivaltion Suomen jatkavan omaa ns. puolueettomuslinjaansa. En kaipaa tänne mitään NATOmaa Turkin kaltaista Erdogan-diktatuuria tai muitakaan ”länsimaisia” oikeistolaisia ääriliikkeitä. Säilyttäkäämme suomalainen sananvapaus, yleinen asevelvollisuus, vapaaehtoinen maanpuolustus ja monimuotoinen demokraattinen tasa-arvoinen yhteiskunta. Näin ajatteli PIENI TYÖMIES MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM TURKU