Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

26.06.2020 Mielipide

Lahti ja Lähteenmäki: Oppivelvollisuusiän nosto tuo koulutuksellista tasa-arvoa

Saara-Sofia Siren ja Anne-Mari Virolainen kirjoittavat varsin ansiokkaan mielipidekirjoituksen oppivelvollisuusiän nostamisesta 14.6.2020 Turun Sanomien mielipidesivuilla. Tekstissä kirjoittajat hienosti nostavat esiin varhaisen reagoinnin tärkeyden ja varhaisessa vaiheessa annettujen tukipalveluiden tärkeydestä opetuksessa. Olemme täysin samaa mieltä heidän kanssa asiasta. Kirjoittajat esittävät, että oppivelvollisuusiän nostaminen on turhaa, mikäli varhaisessa vaiheessa pystytään tarjoamaan apua sitä tarvitseville oppilaille. Olemme samaa mieltä että, varhaisessa vaiheessa koulumaailmassa pitää saada jokaiselle oppilaalle tarvittavat tukitoimet, jotta hän saa mahdollisimman hyvät taidot tulevaisuuteen. Kyseessä ei kuitenkaan ole joko tai ratkaisu, vaan yhteiskunnan pitää varmistaa, että jokaisella lapsella Suomessa on mahdollisuus jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa linjataan seuraavasti, että tavoitteena on koulutus ja osaamistason nousu kaikilla koulutusasteilla, oppimiserojen kaventuminen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisääntyminen. Hallitusohjelmassa selkeästi tuodaan esille, että tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen ja ei jää vaille tarvittavaa koulutusta. Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt noin 300 000 työpaikkaa, johon on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Tällä hetkellä Suomessa noin 16 % väestöstä on ilman toisen asteen tutkintoa, joista enemmistö on poikia.  Tämä samalla tarkoittaa suurempaa riskiä syrjäytyä pois työmarkkinoilta ja samalla vahvistaa sosioekonomisia eroja yhteiskunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa putoamista pois työelämästä ja syrjäyttämistä pois yhteiskunnan toiminnoista. Tällä on merkittävä vaikutus myös mielenterveyden haasteisiin. Oppivelvollisuusikää nostamalla parannetaan nuorten tulevaisuuden työllisyys- ja tulokehitystä. Nuoren jäädessä pelkän perusasteen varaan on työllisyysaste vain noin 40% ja kun hän saa toisen asteen koulutuksen nousee työllisyysaste yli 70%. Koulutus parantaa merkittävästi työllistymistä ja menestymistä yhteiskunnassa. Kokoomuksen kansanedustajien kirjoituksesta saa käsityksen, jossa oppivelvollisuusiän nostaminen olisi tarpeetonta, mikäli jo varhaisessa vaiheessa saisi riittävästi tukea. Näin se varmasti onkin, mikäli tavoitteena ei ole pitää mukana jokaista lasta tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin voidaan osoittaa, että moni nuori ei jatka peruskoulun jälkeen toiselle asteelle vuosittain ja yksikin nuori ilman toisen asteen koulutusta on liikaa. Nostamalla oppivelvollisuusikää voimme tukea juuri tätä haastavaa nivelvaihetta. Koulutus on paras turva nuorelle työmarkkinoiden murroksessa. Pitää kuitenkin muistaa, että tarvitsemme paljon muitakin toimenpiteitä, jotta voimme varmistaa ja tukea nuorten kiinnittymistä työelämään ja estää syrjäytymistä. Oppivelvollisuusiän nostamisesta hyötyvät eniten sosioekonomisesti haastavissa tilanteissa olevat lapset ja sillä toiminnoilla yhteiskunnalla on mahdollisuus ennaltaehkäistä eriarvoisuuden sekä syrjäytymisen kasvamista. Mari Lahti, Terveystieteiden tohtori (TtT), varavaltuutettu, Liikuntalautakunnan pj (sd), Turku Joni Lähteenmäki, sosiaalityöntekijä (VTM), Lukio- ja ammattiopetusjaoston jäsen (sd), Turku Joni Lähteenmäki
16.06.2020 Uutisia

Valtuustoryhmän henkilövalinnat ja valtuustokatsaus

Turun SDP:n valtuustoryhmä järjestäytyi 15.6.2020 valtuustokauden viimeistä vuotta 2020-21 varten. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa yksimielisesti Piia Elo. Ryhmän varapuheenjohtajien määrä palautettiin yhdestä kahteen. 1. varapuheenjohtajana jatkaa Mari-Elina Koivusalo. 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Toni Eklund (kuvassa). Valtuustoryhmän sihteerinä jatkaa Petja Raaska. Neuvotteluryhmään kuuluu edellisten lisäksi Turun SDP:n puheenjohtaja, kaupunginhallituksen 2. vpj Mika Maaskola.   Kaupunginvaltuutettu Petra Peltonen teki 15.6.2020 valtuustokokouksesta selonteon, mistä on seuraavat poiminnat: "Asialistalla -- peräti 33 asiakohtaa, mm. tarkastuslautakunnan raportti vuoden 2019 arvioinnista, kansliapäällikön valinta, periaatepäätös koskien Turun ratapiha-alueen kehittämistä ja kaupungin sijoitusta areenayhtiöön, keväällä päätettävät vuoden 2021 investointikohteet, Logomon sillan määrärahan korotus, Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus 2020-2031, Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet ja niin edelleen... Aivan valtavasti isoja ja tärkeitä asioita, joista moni jää turhan vähälle huomiolle muiden asioiden vyöryessä päälle. Aivan erityisen paljon harmittaa tapa, jolla Turkuun valittiin juuri kansliapäällikkö. Kansliapäällikön valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita Turun valtuusto tekee liittyen uuteen johtamisjärjestelmäämme. Meillä oli kaikki mahdollisuudet uudistaa turkulaista päätöksentekokulttuuria, kun lähdimme hakemaan avoimella haulla kaupungille uutta ykkösjohtajaa. Jotain johtopäätöksiä täytyisi tehdä jo siitä, että hakijoita saatiin vain kuusi. Moni pieni kunta saa huomattavasti enemmän hakijoita esimerkiksi kunnanjohtajan tehtäviin. Toisaalta Turun Sanomat osasi ennustaa valinnan lopputuloksen jo ennen kuin tiesimme edes hakijoita. Kummalliseksi valintaprosessi meni viimeistään siinä vaiheessa, kun SDP:n vaatimuksista huolimatta hakijoille ei suostuttu tekemään edes soveltuvuusarviointeja. Perusteina käytettiin muun muassa kiirettä ja sitä, että kärkihakijat ovat yleisesti niin hyvin tunnettuja. Kansliapäällikön virka on uusi ja tulevassa pormestarijärjestelmässä tehtävä on selkeästi epäpoliittisempi kuin nykyisen kaupunginjohtajan tehtävä. Kansliapäällikkö on ennen kaikkea ammattijohtaja, poliitikot valitaan vaaleilla. Avoimen haun oli tarkoitus mielestäni korostaa tätä eroa. Puheenvuoroja asiasta pidettiin valtuuston kokouksessa oikeastaan aika vähän. Jo ennen kokousta oli käynyt selväksi, vaakakupissa taitaa painaa muut asiat kuin avoin ja hyvin tehty rekrytointiprosessi. SDP esitti kuitenkin vielä kokouksessa, että asia palautetaan valmisteluun ja soveltuvuusarvioinnit tehdään. Hävisimme äänestyksen, mutta asia oli ehkä kuitenkin sen verran kiusallinen, että jopa kaupungin tiedotteesta puuttui maininta siitä, miksi palautusesitys tehtiin. Jälleen kerran päädyimme siis tekemään ns. turkulaisen valinnan. Lopputulos olisi voinut olla ihan sama, vaikka prosessi olisi ollut toisenlainen. Nyt kuitenkin päätettiin aloittaa johtamisjärjestelmän uudistaminen tavalla, joka antaa Turun kaupungin päätöksenteosta ja johtamisesta vähintäänkin erikoisen kuvan. Turkulaisen poliittisen päätöksentekokulttuurin muuttaminen on tuskallisen hidasta ja tie on täynnä töyssyjä." Katsauksen kirjoittanut valt. Petra Peltonen.
Lisää ajankohtaisia