Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen sekä osa-aikaisesti projektiassistentti Päivi Salminen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

21.01.2020 Mielipide

Seppo Lehtinen: Kauppatori ympäristökortteleineen on muuttunut linja-autoasemaksi

Turun kaupunkikeskustan liikennejärjestelyt kärsivät toriparkin rakentamisen aiheuttamista ongelmista. Parannusta on odotettavissa vasta kahden vuoden kuluttua, kun kauppatori saadaan rakennettua toimivaksi ja entistä ehommaksi kaupungin sydämeksi. Samoin hotellityömaa on myös silloin valmis. Onneksi Auransillan sekä keskustan läpiajokysymys saatiin ratkaistua aika onnistuneesti. Mutta Turun on ratkaistava myös Fölin tuoma epäkohta. Vuosikymmenet Turku on pyrkinyt vähentämään linja-autojen määrää keskustassa, torilla ja sen lähikortteleissa. Mutta nyt kun katsoo tilannetta, niin Fölin tulon jälkeen tilanne on muuttunut. Linja-autojen määrä keskustassa on noussut oleellisesti. Aikaisemmin Turun sisäinen liikenne kulki torin kautta, seutuliikenne ohjattiin puutorille ja kaukoliikenne linja-autoasemalle. Nyt kaikki kulkee pääosin torin ja sen ympärillä olevien kortteleiden kautta. Föli on erittäin hyvä asia koko Turun seudulle, mutta näin toteutettuna se ei ole turkulaisille pelkästään hyvä asia. Liikenteen saasteet sekä melu tuodaan keskelle Turkua. Samoin linja-autot lisäävät ruuhkaa merkittävästi. Ruuhkaa eivät aiheuta siis pelkästään henkilöautot, vaan ruuhkaa on lisännyt linja-autojen määrän runsas kasvu. Nyt onkin nopeasti saatava jo suunniteltu matkakeskus rakennettua ja siirrettävä linja-autojen vaihtoasema matkakeskukseen. Matkakeskuksessa tulee sijaita sähköautojen latauspisteet, aikataulujen tasausseisokit ja muut seisokkeja edellyttävät tilanteet. Föli toimii muutoin hyvin, mutta Turun keskusta ei voi olla linja-autoasema siten että lähes kaikki linjat kulkevat keskustan kautta. Seppo Lehtinen Turun kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
13.01.2020 Mielipide

Katri Ahlman: Ammatillinen koulutuksemme suurten haasteiden edessä

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset näkyvät ja tuntuvat. Sipilän hallitus rankaisi ammatillista koulutusta kovalla kädellä vuosina 2016-2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan siitä leikattiin lähes 250 miljoonaa, leikkauksista 190 miljoonaa kohdistui ammattikoulujen perusrahoitukseen (Lännen Media 17.3.2019). Nykyinen hallituksemme tukee arvomaailmallaan maamme koulutusta ja näin ollen siihen panostetaan. On tärkeää, että jokaiselle koulutuksen sektorille annetaan lisärahoitusta, mutta itse kannan erityistä huolta ammatillisesta koulutuksesta. Viimeisimmästä ammatillisesta perustutkinnon suorittamisesta minulla on aikaa viisi vuotta, valmistuin siis 2014. Tämän jälkeen jotakin on muuttunut. Olin kyllä seurannut tilannetta ja kuullut minkälainen nykypäivän tilanne on, mutta aloittaessani nyt vuonna 2019 uudelleenkoulutuksena ammatillisen perustutkinnon, hämmästyin todella. Minulle selvisi hakeutumisvaiheessa miten opinnot etenevät: maanantaina etäpäivä, tiistaina lähipäivä, keskiviikkona syventävä päivä, torstaina syventävä päivä ja sitten perjantaina voi hakea koulutussopimuspaikkaa, mutta käytännössähän se on vapaa. Ihmettelin, ja varmistin vielä, että olen aloittamassa kokopäiväopinnot, en monimuotona. Mutta kokopäiväopinnot näemmä kulkevat tuolla syklillä ja ennen omien ammatillisten (valinnaisten) alkamista olisi hyvä kysellä koulutussopimus paikkaa. Ihmettelin, koska uuden asian opettelussa olen tottunut saamaan kunnon teoriat pohjalle. Toki, ilmeisesti kuntakohtaisiakin eroja näissä. Myöskin työelämään opiskelijana meneminen ei enää ole työharjoittelua / työssäoppimista, vaan täysin vieras koulutussopimus / oppisopimus. Aiempina vuosina oli huomattavasti paremmin; teoriat käytiin ja jos niitä ei ollut suorittanut niin työharjoitteluun/työssäoppimiseen ei päästetty. Nyt olen kuullut ja lukenut tapauksista, joissa työpaikalla ei opiskelijaa voi päästää läpi, kun ei ole edes perusteet hallussa. Mielestäni ei ole ratkaisu, että laitetaan ilman kunnon teoriapohjaa työelämään. Olen nähnyt kuinka työelämässä hektisyys tekee sen, että ohjaajan saattaa olla haastavaa oman työn ohella ohjata opiskelijaa käytännön työhön. Mitä se nyt sitten on, kun pitää opettaa alusta saakka, huonoilla perustiedoilla tulevaa opiskelijaa. Itse opiskelen nykyisissäkin opinnoissa aikuisena, mutta miten pärjäävät nuorisomme? Koulutuksesta leikkaaminen on suurimpia virheitä mitä aiempi hallitus on tehnyt. Tarvitsemme työvuosia ja ilman laadukasta, toimivaa koulutusta sitä emme saa. Nykyinen hallituksemme tulee nostamaan oppivelvollisuusikäämme 18.ikävuoteen. Enää ei työllistytä tarpeeksi pelkän peruskoulun pohjalta. Ja jos ammatillinen koulutuksemme ei palaa siihen, mitä se on ollut, emme sieltäkään osaavaa, laadukasta työvoimaa saa. Katri Ahlman
Lisää ajankohtaisia