Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen, sekä toimistoapulainen Mia Ilola. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

07.02.2019 Mielipide

Vilja Siitonen: Itäharjun lapset rakennusprojektin sijaiskärsijöinä

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2018 Viinamäen päiväkodin hankesuunnitelman. Silloin Turun Sanomissa kirjoitettiin “Rakennusaikaisia väistötiloja ei tarvita, sillä nykyinen päiväkoti on pystyssä vielä uutta tehtäessä.” (TS 30.1.2018) Rakennuksen oli tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Kunnes 31.1.2019 lähetettiin päiväkodin lasten huoltajille tiedote, jonka mukaan rakennuttaminen viivästyy ja uusiin tiloihin päästään muuttamaan maaliskuussa 2020! Lisäksi ilmoitettiin, että lapsille on osoitettu väistötila Tommilankadun koulutalolla, joka sijaitsee yli neljän kilometrin päässä nykyisestä päiväkodista. Nyt siis sen sijaan, että mitään väistötiloja ei tarvita, yhtäkkiä lapsien pitäisi mennä useaksi kuukaudeksi monien kilometrien päähän väistötiloihin. Tämä vaikuttaa moniin lapsiin ja heidän vanhempiinsa negatiivisesti.                                                                                                                                                     Tunnetusti on niin, että kaupungin remontit ovat venyneet ja maksaneet enemmän kuin suunniteltiin, mutta nyt on kyseessä uudisrakennus ja muutos alkuperäiseen suunnitelmaan on radikaali. Lisäksi onko todella niin, ettei mitään sopivia tiloja löydy lähempää nykyistä toimipistettä? Nyt vetoan niihin ihmisiin, jotka voivat asiaan vaikuttaa: Löytäkää lapsille väistötila lähempää tai vaatikaa pysymistä suunnitelmassa, että päiväkodissa voidaan pysyä rakennusprojektin aikana. Vilja Siitonen (sd) Viinamäenkadun päiväkotilapsen äiti  
06.02.2019 Uutisia

Eloranta: Haamuhoitajista päästävä eroon myös varhaiskasvatuksessa

- Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Tähän joukkoon kuuluvat vanhusten lisäksi ilman muuta myös lapset. On käsittämätöntä, että sekä lasten että ikäihmisten hoidossa kikkaillaan alimiehityksellä, jotta voidaan säästää kustannuksia. Ylen 5.2. julkaistun uutisen mukaan lain määräämästä henkilöstömäärästä on tingitty etenkin yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Tämänkaltainen yksityisten toimijoiden häikäilemätön kermankuorinta on vastenmielistä, toteaa kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.). - Ei ole uusi asia, että päiväkodeissa kärsitään työntekijöiden alimiehityksestä. Asiasta on uutisoitu pitkään. Syynä tähän ovat paitsi Sipilän hallituksen tekemät heikennykset varhaiskasvatukseen, kuten ryhmäkokojen suurentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, mutta myös yksityisen varhaiskasvatuksen voiton tavoittelu. On vaikea hyväksyä, että vaikka hallitus on kasvattanut ryhmäkokoja eli mahdollistanut varhaiskasvatuksen pienemmällä henkilöstömäärällä, että näistäkin määristä silti tingitään, Eloranta toteaa. Perusopetus ei voi lain mukaan olla voittoa tavoittelevaa toimintaa. Sitä vastoin varhaiskasvatuksessa yksityiset palvelutuottajat voivat tuottaa voittoa. Yksityiset palveluntuottajat ovatkin kasvaneet voimakkaasti ja kattavat jo 15- 20 % palveluista. Samalla monet yksityiset palvelutuottajat ovat muuttuneet yhdistyksistä suuriksi yrityskonserneiksi. - Yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun ja koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi kuntien yksityisten palveluntuottajien valvomiseen ja ohjaamiseen ja sen tukemiseen ja ohjeistamiseen tulee kiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Mikäli yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden rikkomukset lakisääteisestä henkilöstömäärästä jatkuvat, tulee vakavasti pohtia varhaiskasvatuslain muutosta sellaiseksi, että varhaiskasvatuksen palvelutuotanto ei voisi olla voittoa tavoittelevaa, aivan samoin kuin perusopetuksesta on säädetty, Eloranta painottaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä 2017 arvioitiin yksityisiä palveluja. Voittoa tekevät yritykset saattavat säästää mm. henkilöstökuluissa siirtämällä keittiö- ja siivoustehtäviä opettajille ja muulle hoito- ja kasvatushenkilöstölle. Lisäksi yksityiset yritykset voivat valita päiväkotiinsa vain 3-6 –vuotiaita, koska yksikkökustannus on heidän osaltaan alhaisempi kuin sitä nuoremmilla lapsilla. Palveluita ei tarjota erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitseville lapsille. On tapauksia, että jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syy katkaista yksityisen yrittäjän ja perheen välinen hoitosopimus.   Lisätietoja: Eeva-Johanna Eloranta 050 523 2309
05.02.2019 Mielipide

Heinonen ja Kärkkäinen: Turun kehätie

Turun kehätien täydentäminen nelikaistaiseksi välillä Kausela–Kirismäki on mainittu yhtenä lähivuosien tienparannushankkeena. Turun kehätie on yksi Suomen tärkeistä päätieyhteyksistä. Se kuuluu osana Euroopan laajuisen TEN-T-tieverkon Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävään. Suomessa E18-väylä kulkee Naantalista Turun kehätien, valtatien 1, Kehän III ja valtatien 7 kautta Vaalimaalle. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä huonompi. Kausela–Kirismäki osuudella se on kaksikaistainen ja siinä on paikoin nopeusrajoituksena 80 kilometriä tunnissa. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat väylät EU-asetuksen 1315/2013 mukaisesti vaadittuun laatutasoon vuoden 2030 loppuun mennessä. Suomella on siten enää 12 vuotta aikaa rakentaa Turun kehätie kuntoon. Turun kehätien liikenteen määrä on ELY-selvitysten mukaan nykyisellään välillä Kausela–Kirismäki noin 14000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 19000 ajoneuvoon vuorokaudessa Kirismäen päässä ja noin 23000 ajoneuvoon vuorokaudessa Kauselan päässä. Liikennemäärät ovat kasvussa myös risteävillä teillä, jotka ovat valtatie 1 ja valtatie 10. Liedon kunta on kaavoittanut runsaasti rakentamista Tuulissuon ja Avantin alueelle. Myös Piikkiön taajama on kasvussa. Käyttäjiäkin parannetulle tieyhteydelle siten olisi. Kesäkuussa 2016 valtio myönsi 30 miljoonan euron rahoituksen hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen. Siinä tieosuudelta poistetaan tasoliittymät sekä toteutetaan rinnakkaistiet ja meluntorjunta tarvittavilta osiltaan. Tavoitteena oli, että hankkeen toteuttamiseen päästään loppuvuodesta 2018. Jotta Turun kehätien rakentaminen nelikaistaiseksi Kausela–Kirismäki välillä saataisiin kokonaan valmiiksi, rahaa tarvittaisiin vielä 40 miljoonaa euroa lisää. Tienrakennustyöt haittaavat liikennettä hidastaen ajonopeuksia ja aiheuttaen ruuhkia. Tien rakentaminen ensin puoliksi valmiiksi ja paikkaaminen myöhemmin kokonaan valmiiksi aiheuttaa lisäkustannuksia. Esimerkiksi tienrakennustyömaan pitäminen pystyssä pitkän aikaa aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, joita nopeammin rakentamalla ei olisi. Myös toistuvat liikenteen väli-aikaisjärjestelyt aiheuttavat kustannuksia. Turun kehätien kustannus–hyöty-laskelmat tuottavat sitä suuremman hyödyn, mitä nopeammin tie valmistuu. Suomen talouden kasvun taittuessa Turun kehätien työmaalla tulisi olemaan taloutta elvyttävä vaikutus. Näistä näkökulmista tarkastellen olisi edullisempaa rakentaa tie kertalaakista valmiiksi. Valtion päätös rakentaa Turun kehätie Kausela–Kirismäki väli kuntoon on oikea. Nyt tarvittaisiin vielä se ponnistus, että tie saataisiin kerralla valmiiksi asti. Marko Heinonen & Mika Kärkkäinen Mika Kärkkäinen
Lisää ajankohtaisia