Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen sekä kesäkuulle asti viestintäsihteeri Miika Tiainen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Tutustu kuntavaaliohjelmaamme täältä

Ehdokkaamme löydät täältä

Ajankohtaista

06.05.2021 Mielipide

Henry Toivari: Palkkauksen tasa-arvo toteutuu johtajilla, ei työntekijöillä

Työn juhlan, vapun aattona Turun Sanomat kertoi artikkelissaan koronarokottamisessa olevista eroista. Rokottajilla on sama työ, mutta palkkaero on 1600 euroa (4000/2400). Turun kaupungin palveluksessa olevilla on palkkana tuo 2400. Artikkelin mukaan "Koronakriisi on tuonut terveydenhuoltoalalle työvoimapulan, jonka vuoksi Turkukin joutuu vuokraamaan yksityisiltä palveluntuottajilta rokottajia. Koska työvoimaa tarvitaan muissakin kunnissa, on tilanne luonut vuokraajan markkinat." Hyvinvointitoimialan vs. talous- ja hallintojohtaja Laura Sauraman mukaan kyse on markkinahinnasta ja terveydenhuoltohenkilökunnan huutavasta pulasta. "On työntekijöiden markkinat." Näin tilanne onkin jo lähtenyt sellaiseksi, että Turku on jo menettänyt osaavaa työvoimaa. Sauraman mukaan Turku selvittää palkkatilannetta, mutta hän ei voi luvata koronarokottajille lisää rahaa. "Turun kaupungin tavoitteena on oikeudenmukainen ja työn vaativuuteen perustuva palkkaus nimenomaan kaupungin sisällä. Palkkakilpailuun yksityisen sektorin tai muiden kuntien kanssa ei olla lähdössä", Saurama sanoo. Yksityinen sektori ja muut kunnat ovat Turussa kuitenkin hyvin usein perusteina, kun päätetään johtavien virkojen palkkauksista. Näihin sisällytetään usein myös mahdollisuus kahden kuukauden tulospalkkaan. Kaiken lisäksi johtajasopimukset sisältävät vaihtelevia erorahoja, esimerkiksi vuoden palkan. Tähän kaikkeen on perusteluna, ettei muuten saada päteviä tehtäviin. Näin palkkaustasa-arvossa Turku ei juuri ole menettänyt johtajia paremman palkan perään. Kunnan ja yksityisen sektorin johtajien tehtävissä on kuitenkin merkittävä ero onnistumisen suhteen. Yksityisellä puolella löytyy lähes aina vastuunkantaja. Otetaan Turussa vain muutama esimerkki: vahvasti esillä olleet teatterin remontti, Logomon silta ja funikulaari. Kukaan ei ole kantanut vastuuta hankkeiden kustannusten monien miljoonien noususta. Selityksiä kyllä on löytynyt. Silloin, kun selitykset alkavat, loppuu ammattitaito. "Suojelusenkelit" on mukana ja hommat jatkuvat ennallaan. Yksityisellä puolella on tällaisissa tilanteissa selkeä vastuun kantaja, joka saa sulan hattuun ja jatkaa, eroaa itse tai erotetaan – tulos ratkaisee. Henry Toivari kuntavaaliehdokas   Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 6.5.2021.
05.05.2021 Mielipide

Eeva-Johanna Eloranta: Suomi elää osaamisesta

Sanna Marinin hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa esitetään 2040-luvulle ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila sekä toimet, joilla luodaan merkityksellisen elämän edellytykset kaikille. Tiekartan avulla voidaan varmistaa, että Suomen menestys ja globaali asema myös jatkossa perustuu koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tiekartta-ajatus on samasuuntainen SDP:n Osaamispolku 2030 -näkemyksen kanssa. – Selonteko antaa meille yhteisen tilaisuuden hakea laajaa poliittista yhteisymmärrystä tavoitteista ja myös keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. On välttämätöntä, että eduskunta voi yhdessä sitoutua koulutus- ja osaamistason nostamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen tavoitteisiin sekä siihen, että niitä varten tarvittaviin toimiin ryhdytään. Niin tiukkaa paikkaa ei ole, että säästölistalle kannattaa laittaa tulevaisuus, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) painottaa. Selonteko tunnistaa hyvin tasa-arvon monet ulottuvuudet ja tuo tärkeitä keinoja koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen. Näistä yhtenä voisi mainita koulutuspolun alun eli varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen pohjoismaiselle tasolle. – Koulutuksellinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut Suomessa monella mittarilla 2000-luvun aikana. Sosioekonomiset erot ja alueelliset erot mahdollisuuksissa ovat tulleet esille oppimistuloksissa ja ne näkyvät myös koulutusuran pituudessa. Näihin epäkohtiin on puututtava voimakkaasti, Eloranta linjaa. Peruskoulun päättävien osaamisen taso on PISA-tutkimusten laskenut jo vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Peruskoulun päättävistä nuorista 11 % nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, kun teemme suomalaisesta koulusta parempaa, sillä esimerkiksi lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen perusta. – Hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Osaamistavoitteissa onnistumiselle on välttämätöntä, että oppimisen tuki on riittävää ja se on jokaisen lapsen saatavilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki ja hoito. Ainoastaan näin voimme huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen, Eloranta kertoo. Jatkuvan oppimisen tavoitteiden lisäksi selonteon tavoite koulutustason nostosta siten, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään sekä se, että vuonna 2030 vähintään puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, ovatkin aivan keskeisiä. Eduskunnan jo hyväksymä oppivelvollisuuslaki vie tätä tavoitetta ison askeleen eteenpäin. Tärkeä merkitys Suomen edelläkävijäosaamiselle on myös tavoite TKI-menojen nostamisesta 4 %:n tasolle bruttokansantuotteesta. Molemmat tavoitteet ovat erittäin haastavia saavuttaa, mutta äärimmäisen tärkeitä Suomen pärjäämiselle. – Vaikka hallitus 2020 lisäsi merkittävästi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, lisää lisäyksiä tarvitaan, jos halutaan päästä lähemmäs tavoitetta. Se, kuten TKI-menojen kasvattaminenkin, vaatii merkittäviä resursseja. Mutta ne ovat myös tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, joita meillä ei ole varaa olla tekemättä, Eloranta muistuttaa.
Lisää ajankohtaisia

Tapahtumat

Lisää tapahtumia