Turun ensi- ja turvakodin sääntömääräisessä syyskokouksessa 17.10.2018 valittiin terveystieteen tohtori Mari Lahti (sd.) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2019. Hallituksen puheenjohtajaksi valittu TtT Lahti on toiminut Turun ensi- ja turvakodin hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2015. Hänet valittiin myös huhtikuussa 2018 Ensi- ja turvakotien liittohallituksen jäseneksi vuosille 2018–2020. Lahti on työskennellyt uransa aikana niin lastensuojelun kentällä, kuin koulutuksen ja tutkimuksen parissa. Tällä hetkellä hän toimii yliopettajana Turun Ammattikorkeakoulussa. Lahti on myös Turun SDP:n varavaltuutettu ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja vuosina 2017–2020. Lisäksi Mari Lahti vaikuttaa SDP:n puoluevaltuuston jäsenenä ja Turun SDP:n hallituksen jäsenenä. Turun ensi- ja turvakoti ry on vuonna 1945 perustettu kansalaisjärjestö, jonka sääntömääräinen tehtävä on perhekeskeinen lastensuojelutyö. Yhdistyksen kaksi asiantuntijuusaluetta ovat vaativa vauvatyö sekä kriisi- ja väkivaltatyö. Molemmissa tarjotaan palveluja sekä ympärivuorokautisesti että avopalveluna. Yhdistys kuuluu alueellisena jäsenyhdistyksenä Ensi- ja turvakotien liittoon.

Kela on tunnettu kuntoutuksen tutkijana ja kehittäjänä sekä korkealaatuisen lääkinnällisen kuntoutuksen takaajana. Viime aikoina on yhä enemmän alettu käydä keskustelua kuntoutuspalveluiden laadun ja asiantuntijuuden vähenevästä roolista Kelan kuntoutuksen hankinnoissa. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja on ollut jo aiemmin yhteydessä asiassa myös Kelan valtuutettuihin. - Nyt kun kilpailutusten tulokset ovat selviämässä, on ilmeistä, että kritiikille on ollut aihetta. Pitkäaikaiset kuntoutuksen palveluntuottajat, esimerkiksi potilasjärjestöt ovat usein hävinneet kilpailutuksissa ja tilalle on tullut niitä kokemattomampia tahoja. Kilpailutuksen perusteella kuntoutuksen palveluntuottajiksi on tullut jopa aivan uusia tahoja, jotka vasta voitettuaan kilpailutuksen alkoivat opetella tiettyjen sairasryhmien kuntoutusta, Eloranta ihmettelee. Kelan kilpailutuskriteerien muuttuminen hintaa painottaviksi on koskenut erityisen kipeästi kuntoutusta tarvitsevia lapsia. Terapeutin vaihtuminen voi olla haitallista, sillä lapset saattavat olla muutoksen edessä hauraita. Tämä korostuu esimerkiksi psykoterapiassa, jossa hoito perustuu luottamuksellisuuteen ja jatkuvuuteen. - On myös suuri ongelma, että kilpailutuksen myötä Kelan listalle voi päästä myös ilman mittavaa erityisosaamista lasten parissa, Eloranta kertoo. Varsinais-Suomessa puhuttaa etenkin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen tilanne. Keskuksen asiantuntijuutta ja laatua on kehitetty vuosikausien työllä mm. erilaisen hankerahoituksen turvin. Kuntoutuksen nyt siirtyessä pois sieltä hukataan samalla sitä osaamispääomaa mitä yhteiskunnan tuella on saatu vuosien kuluessa aikaan. Tämä koskee tietenkin myös muiden järjestöjen ylläpitämiä palveluita. Korkeasta laadustaan huolimatta keskus hävisi kilpailutuksen yhden prosentin hintaerolla menettäen suuren osan kuntoutusvuorokausistaan. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on kuntouttanut kahden viime vuoden aikana 1046 henkilöä, kun esimerkiksi eräs sopimuksen saaneista palveluntarjoajista on vastaavasti kuntouttanut vain 24 henkilöä. Maskussa kuntoutuksen tekee oma henkilökunta, kun taas kilpailutuksen voittanut taho käyttää paljon alihankkijoita. - Kilpailuttamisessa tulee antaa voimakkaasti painoarvoa laadulle ja osaamiselle, jotta kuntoutus on oikeasti myös vaikuttavaa. Ammattitaitoisella ja laadukkaalla kuntoutuksella voidaan säästää myöhemmin syntyviä kustannuksia puhumattakaan sen inhimillisistä vaikutuksista, Eloranta painottaa.   ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Lisätietoja: Eeva-Johanna Eloranta 050 523 2309

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2009, että Turun joukkoliikenne perustuu vuonna 2020 runkobussilinjastoon. Asia on nyt valmistelussa, vaikka aivan ei aikataulussa pysykään mm. toriparkkityömaan johdosta. Ehdotus eri linjavaihtoehdoista valmistui tänä syksynä ja kaikilla on ollut mahdollisuus lausua asiasta. Kommentteja ja kannanottoja onkin tullut satoja, joka kertoo asian tärkeydestä ja kiinnostavuudesta.   Mitä runkobussilinjasto sitten on? Kyseessä on tiheästi liikennöity, vahvoilla liikenne-etuuksilla (mm. omia bussikaistoja ja liikennevaloetuja) ja hyvällä informaatiolla tehty bussilinjasto. Keskustan läpi meneviä runkolinjoja tukee vahva kehärunkolinja. Lisäksi runkolinjastoja tukee harvemmin liikennöity linjasto.    Kyseessä on erinomainen koko Turun kaupunkiseudun elinvoimaa lisäävä hanke, ja onkin tärkeää että kaikki Turun ympäristökunnat lähtevät mukaan hankkeeseen. Tärkeää on myös kustannusten oikeudenmukainen kuntajako.   Kehälinjavaihtoehdoista parempi on ns. laajempi vaihtoehto. Koska se tukee paremmin kehittyvien alueiden kuten Linnakaupungin ja satama-alueen, Kupittaan ja Tiedepuiston alueen sekä Skanssin rakentumista tarjoamalla tiheävuoroisia yhteyksiä muuallekin kuin ydinkeskustaan tai sen kautta. Lisäksi se palvelee paremmin mm. Itä-Turun alueen asukkaita.   Runkobussijärjestelmän johdosta ollaan joitakin pysäkkejä poistamassa. Näissä tapauksissa suositan tarkkaa harkintaa ja virkamiesten kuuntelevan saatua palautetta, koska pitkät kävelymatkat saattavat jopa estää esimerkiksi ikäihmisten bussin käytön.   Kehälinjan vaihtopysäkkeihin on myös tärkeää panostaa, mitä parempia ne ovat, sitä miellyttävämmäksi ja helpommaksi vaihtotapahtuma koetaan ja sitä jouhevammin tämä uusi järjestelmä otetaan vastaan.   Runkobussijärjestelmän johdosta ei ole myöskään tarvetta sulkea Tuomiokirkkosiltaa henkilöautoliikenteeltä, enimmillään sillalle tarvitaan joukkoliikennekaista. Myös Auransillan käyttöä henkilöautojen tonttiliikenteelle on mahdollista jatkaa, läpiajo saattaa olla perusteltua kieltää, jotta runkobussijärjestelmä voidaan toteuttaa onnistuneesti.     Kokonaisuudessaan runkobussilinjasto on erinomainen uudistus joukkoliikennejärjestelmäämme ja se vie valmistuessaan suositun FÖLIMME seuraavalla palvelutasolle.   Mika Maaskola Turun SDP:n puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu