Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen sekä osa-aikaisesti projektiassistentti Päivi Salminen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

24.03.2020 Mielipide

Esa Silander: Apua tarvitaan kulttuurin ruohonjuuritasolla myös jatkossa

Sanna Marinin hallituksen mittava koronatukipaketti Suomen taloudelle jää historiaan monella tavalla, mutta myös sillä, että se ensimmäisen kerran virallisesti nosti esiin itsensäelättäjät väliinputoajaryhmänä. Hallitus nosti tähän luokkaan kuuluvat freelancerit ja esittävän taiteen tekijät työttömyysturvan piirin, tosin vain kolmeksi kuukaudeksi. Ensin alkuun. Päätös on tärkeä ennakkotapaus: nyt yksinyrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa saadakseen (todennäköisesti) alimman mahdollisen päivärahan. Se on tärkeä päätös ja auttaa nyt monia, mutta samalla sen täytyy olla linjaus tulevaan normaaliin. Moni itsensä elättäjä – ja meitä on kymmeniä tuhansia ja muillakin kuin taide- tai viihdealalla – tietää, miltä tuntuu istua ensimmäistä kertaa työvoimatoimistossa vaikkapa 25 vuotta jatkuneen työuran ajauduttua hetkeksi karille. Vastaus on ollut tähän mennessä tyly: lopeta yrittäminen, kestä karenssi, niin Kela mahdollisesti myöntää sinulle pienimmän mahdollisen päivärahan. Suomi ei ole ollut eikä ole yhdenvertainen, kun puhutaan työelämän suojaverkoista. Itse omaa pyöräänsä ruokkivat ja pyörittävät omalla työllään eläjät ovat olleet toisarvoisia veronmaksajia pitkään. Alleviivaan vielä yhden seikan, ettei se jää epäselväksi: kuvaamani kymmenettuhannet yksinelättäjät harvoin rikastuvat, mutta he elättävät itse itsensä ilman yhteiskunnan tukia ja parhaimmillaan teettävät töitä muillekin. Mutta turvapuskureita heillä harvoin sen jälkeen on, kun he maksavat itselleen samaan aikaan myös eläkkeen, työterveyden ja parhaimmissa tapauksissa myös muutaman viikon loman. Kiitän hallitusta nöyrästi. Totean samalla, että tästä on hyvä jatkaa ja tehdä poikkeuksesta sääntö. Se kannustaisi myös uusia yksinyrittäjiä. Esa Silander Turun kulttuurilautakunnan jäsen (sd)
24.03.2020 Mielipide

Seppo Lehtinen: Musiikkitalo Itsenäisyydenaukiolle

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla investointiohjelman vuosille 2020-2023 pitäen sisällään uuden Musiikkitalon rakentamisen niin, että se on valmis vuonna 2024. Musiikkitalon sijainti tulee näillä näkymin kaupunginvaltuuston päätettäväksi tämän kevään aikana. Nykyinen konserttitalo valmistui vuonna 1952. Se on ollut lähes 70 vuoden ajan erittäin tärkeä musiikin ja erilaisten tapahtumien tyyssija, josta monella meistä on hyviä muistoja. Mutta jo useiden viime vuosien ajan on käynyt selväksi, että rakennus on erittäin huonossa kunnossa niin henkilökunnan kuin yleisötilojenkin osalta. Konserttitalohan rakennettiin alunperin ammattikoulun juhlasaliksi, minkä vuoksi esimerkiksi esiintymislava on tarkoitettu vain runsaalle 30 soittajalle, kun nykyisessä orkesterissa soittajia on yli 70. On myös selvää, että kehitys on ollut 1950-luvulta nykypäiviin ollut niin akustiikan kuin muidenkin teknisten asioiden osalta huimaa. Myös yleisön vaatimukset palveluista ovat vuosikymmenten aikoina muuttuneet todella paljon. Näin edessä oli kaksi vaihtoehtoa. Joko vanhan konserttitalon korjaaminen tai uuden musiikkitalon rakentaminen. Itse halusin ehdottomasti selvitettävän mahdollisuudet nykyisen konserttitalon korjaamiseksi. Tehtyjen selvitysten jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että pitkään palvellutta taloa ei pystytä missään tapauksessa saamaan nykytarpeita vastaavaksi ja että alustavatkin korjauskustannukset kohoavat kymmenisen miljoonaa uuden rakentamista kalliimmaksi. Ja kaikkihan me tiedämme minkälaisia ikäviä yllätyksiä vanhan talon korjaaminen tuo tullakseen. Tämän vuoksi ainoaksi mahdollisuudeksi on jäänyt uuden musiikkitalon rakentaminen. Mutta mikä sitten olisi sijainniltaan paras vaihtoehto? Musiikkitalon sijainniksi on ollut kaupunginteatterin vieressä olevat ns. Hämähäkin tontti ja Itsenäisyyden aukio sekä Turun linnan alue, joka kaavallisesti olisi kuitenkin mahdollinen liian myöhään eli vasta kymmenen vuoden päästä. Esillä on ollut myös ratapihan alue. Mielestäni uuden Musiikkitalon pitää kuitenkin sijaita keskusta-alueella, Suomen kansallismaisemassa eli jokivarressa. Tällöin jää jäljelle kaksi erinomaista vaihtoehtoa, joista pidän Itsenäisyyden aukiota aavistuksen parempana kuin Hämähäkin tonttia. Niin logistisisti kuin maisemallisestikin. Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki saisi näin Suomen kansallismaisemaan, Aurajoen rannalle monitoimisen musiikkitalon, joka vahvistaisi Turun kansainvälistä asemaa Suomen kulttuurikaupunkina. Edellä esitettyyn viitaten toivon, että Turun kaupunginvaltuusto päättäisi, että uusi Musiikkitalo rakennetaan Itsenäisyyden aukiolle!   Seppo Lehtinen  Kunnallisneuvos Turun kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (sd)
20.03.2020 Mielipide

Kirsi Kauliomäki: Hyvät hoitajat!

Hoitajan työ on vaativaa, mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Hoitajien arvostuksesta ja palkasta puhutaan paljon. Joskus kuulee joidenkin sanovan, että hoitajat lähinnä vain tekevät mitä lääkärit määräävät, vaihtavat vaippoja, syöttävät ja pesevät potilaita. Edellä mainitut asiat ovat ihmisen perustarpeita ja jos niissä kukaan ei auta, silloin kun siihen ei itse pysty niin se vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen hyvin nopeasti. Miksi perushoitoa ei osata arvostaa? Hoitajan työ on usein hyvinkin itsenäistä, hoitajan pitää huomata muutokset potilaan/asiakkaan voinnissa ja reagoida niihin hyvinkin nopeasti. Hoitajan pitää tukea, opettaa, ohjata, tehdä erilaisia hoidollisia toimenpiteitä, käyttää erilaisia sähköisiä potilastietokantoja, tietää sairauksista ja lääkkeistä, ottaa näytteitä ja toteuttaa lääkehoitoa. Unohtamatta omaisten ohjausta ja tukemista. Silti välillä kuulee hoitotyön opiskelijoiltakin, että minusta tulee vain hoitaja. Toivon, että meistä jokainen osaisi arvostaa hoitajia, koska silloin kun itse tarvitsee apua on hyvä saada luottaa ammattitaitoiseen hoitajaan, jonka käsien varassa meistä kuka tahansa voi olla huonon kunnon tai sairauden takia. Hoitotyön arvostaminen lähtee meistä kaikista myös meistä hoitajista itsestä! Nykyisessä tilanteessa emme mitenkään selviäisi ilman meidän ammattitaitoisia hoitajia, joiden ansiosta ihmiset saavat hoitoa, huolenpitoa, ohjausta ja tukea, nöyrin kiitos heille! Kuten he voivat sanoa taistelussa koronaa vastaan we stay in the frontline so you can stay safe!   - Kirsi Kauliomäki Kirjoittaja on Turun SDP:n hallituksen jäsen
Lisää ajankohtaisia