Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen sekä huhtikuun loppuun asti viestintäsihteeri Miika Tiainen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

18.01.2021 Mielipide

Heinonen ja Kärkkäinen: Nevelistä saatiin uusi Caruna

Helsingin sanomat uutisoi 02.11.2020 seuraavasti: Ranskalainen sijoitusyhtiö Ardian ostaa kaukolämpöä ja teollisuuden energiaratkaisuja tarjoavan Nevel-yhtiön koko osakekannan. Nevelin velaton kauppahinta on Vapon mukaan noin 656 miljoonaa euroa ja se maksetaan käteisenä kaupan vahvistamisen jälkeen. Ardian on globaalisti toimiva sijoitusyhtiö, joka hallinnoi 100 miljardin dollarin sijoitusvarallisuutta. Nevel erotettiin Vapo-konsernista omaksi yhtiökseen vuoden 2019 lopulla. Se omistaa yli 130 energiantuotantolaitosta ja yli 40 kaukolämpöverkkoa. Yhtiön liikevaihdon arvioitiin vuonna 2019 olleen 101 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 130. Melkein kaikki Nevelin energiantuotantolaitokset ja niihin kytketyt kaukolämpöverkot sijaitsevat Suomessa pienillä paikkakunnilla. Ne ovat siellä luonnollisen monopolin asemassa. Taloudellisesti ei ole mahdollista rakentaa useita rinnakkaisia kaukolämpöverkkoja. Hyötyäkseen Nevelin ostamisesta Ardianin täytyy onnistua kattamaan ostohinta ja saamaan lisäksi voittoa. Ardian voi hyötyä Nevelistä osingonjaon avulla ja/tai myymällä Nevelin voitolla eteenpäin. Molemmat ansaintalogiikat vaativat toteutuakseen sen, että Nevelin on ruvettava tuottamaan voittoa nykyistä enemmän. Päästäkseen tähän Nevelin on nostettava myymänsä kaukolämmön ja sähkön hintaa. Kaukolämpöön liittyneillä yrityksillä ja kotitalouksilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa. Tapahtumaketjun taustalta löytyy energiaturpeen käytön alasajo Suomessa. Turvesoiden arvoksi on mainittu 300 miljardia euroa. Nyt ne muuttuvat arvottomiksi. Turpeen käyttö joudutaan korvaamaan ulkomailta tuoduilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä tai puulla. Samalla energian tuotannon huoltovarmuus heikkenee. Sijaintipaikkakunnillaan luonnollisen monopolin asemassa toimiva Nevel on Ardianille varma rahasampo. Kaukolämpöön liittyneet yritykset ja kuluttajat maksavat koko lystin kohonneina energianhintoina. Tapaus muistuttaa alle 10 vuoden takaista kauppaa, jolla Caruna osti Fortumin sähkönsiirtoverkot. Molemmissa tapauksissa luonnollisen monopolin kaltaisessa asemassa oleva infrastruktuuri joutui pääomasijoittajan rahantekokoneeksi. Touhun maksavat yritykset ja kotitaloudet. Marko Heinonen ja Mika Kärkkäinen   Mika Kärkkäinen
17.01.2021 Uutisia

Turun SDP ei lämpene poikkeusmenettelylle konserttitaloasiassa

TIEDOTE 17.1.2021 Turun SDP valtuustoryhmä vapaa julkaistavaksi heti   SDP:n valtuustoryhmä: Itsenäisyydenaukio puistoksi normaalilla menettelyllä, ei tarvetta ylimääräiseen valtuuston käsittelyyn Turun SDP:n valtuustoryhmä vastustaa musiikkitalon rakentamista Itsenäisyydenaukiolle, kuten tähänkin saakka, mutta ei pidä asian normaalista käsittelyjärjestyksestä poikkeamista järkevänä. SDP ei siksi ota osaa eräiden muiden ryhmien aloitteeseen tuoda asia ylimääräisesti kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Aloitteessa ei ole esitetty mitään selkeää, valmisteltua vaihtoehtoa, joten SDP ei siksi voi siihen yhtyä. Asia tullaan tuomaan normaalissa järjestyksessä valtuuston käsittelyyn, kun se on läpäissyt lautakunnan käsittelyn ja tällöin keväällä valittava uusi valtuusto tekee asiasta päätöksen. Samalla valtuustoryhmä muistuttaa, että se on esittänyt yleiskaavakäsittelyssä Itsenäisyydenaukion merkinnän muuttamista yleisen rakentamisen alueesta puistoksi. Aukio on merkittävä arkkitehtoninen kokonaisuus ja vehreä osa Aurajokimaisemaa, jota SDP:n mielestä ei saa rakentaa umpeen. Valitettavasti yleiskaavan käsittely kuitenkin keskeytettiin eräiden muiden ryhmien toimesta. Nykyisen konserttitalon tilat ovat kuntonsa puolesta sopimattomat työskentelyyn. Korvaavien tilojen viivästyttämistä pitää siksi välttää. Väistötilakysymys voi tulla silti akuutiksi, vaikka Itsenäisyydenaukio etenisi ilman viivästyksiä, mikä tuskin on todennäköistä. Siksi olisi turvallisempaa etsiä riittävä väistötila ja korjata uuden rakennuksen sijainti virkamiesvalmistelussa johonkin vähemmän jakavaan paikkaan. Tällöin hankkeen toteuttaminen onnistuisi suuremman enemmistön turvin ja ilman valituksia. Lisätiedot: Piia Elo 040 187 3363
16.01.2021 Mielipide

Petja Raaska: Yhdistystoiminta tarvitsee lisää arvostusta ja tukea

Suomalainen hyvinvointi koostuu monenlaisista tekijöistä. Julkinen valta on tarvinnut sparraajakseen ja täydentäjäkseen kansalaisyhteiskuntaa, eli tässä tapauksessa tarkoitan yhdistyksiä, järjestöjä ja muita toimintaryhmiä. Nämä kaksi osapuolta ovat hyötyneet toisistaan. Julkinen valta on voinut hyödyntää valtavaa määrää vapaaehtoisten työpanosta, nämä toimijat ovat saaneet yhteiskunnalta tukea tilojen tai avustuksen muodossa ja ihmiset ovat saaneet tehdä samalla itselleen mielekästä vapaaehtoistyötä yhteiseksi hyväksi.  Tämä kansalaisyhteiskunta on ollut monenlaisessa paineessa vuosituhannen vaihduttua. Vieläkin meillä on suuri määrä pyyteetöntä vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistyksiä, mutta ikärakenteen muututtua vapaaehtoisten määrä on pienentynyt oleellisesti. Vapaa-ajasta kilpailevat uudenlaiset harrastukset. Toki on tullut myös uusia yhdistyksiä rinnalle, mutta väitän että vapaaehtoisten kokonaismäärä on tippunut.   Onneksi nyt eläkkeelle jääneiden joukossa terveenä pysyneet ovat aiempaa hyväkuntoisempia ja heidän vapaaehtoistyöllään monia toimintoja on voitu jatkaa. Suunta on kuitenkin selvä.  Rinnakkaisena kehityksenä monien yhdistysten ulkoiset toimintamahdollisuudet ovat vaikeutuneet. Vaikka juhlapuheissa on vaadittu byrokratian karsimista, totuus on aivan toinen. Verottajan tulkinnat, sähköiset tunnistautumiset, GDPR, pankkien loputtomat selvityspyynnöt, suomi.fi –tunnukset, uudet avustuksenhakujärjestelmät ja niin edelleen. Näiden kaikkien tarkoitus on taatusti jalo, mutta osaltaan vievät lisää aikaa varsinaisesta toiminnasta. Aktiivit uupuvat byrokratiaan, ainakin jos tietotekniikka on vieraampaa.  Samalla monet kansalaisjärjestöt joutuvat osallisiksi kuntien säästötoimiin. Kun valtuustot vaativat rakenteellisia uudistuksia, monet tahot lähtevät nostamaan yhdistysten vuokria tai laskemaan avustuksia. Ne eivät ole rakenteellisia uudistuksia vaan säästöjä. Konkreettinen tuki heikkenee pala palalta. Pitkällä juoksulla tämä tuskin tuo säästöä vaan käy päinvastoin.  Korona-aika ei varsinaisesti ole helpottanut yhdistysten tuskaa. Epävarmuus jatkuu ja toiminta vaikeutui taas uudesta syystä.   Ainakin oman kotikaupunkini Turun olisi syytä ottaa asia vakavasti ja käydä yhdistyskentän kanssa läpi asioita, joita se voisi tehdä paremmin mahdollistaakseen laajan kansalaisyhteiskunnan toimimisen jatkossakin. Tilanne on erilainen eri hallintokunnissa ja tarpeet erilaisia, mutta yleistä arvostuksennousua tarvittaisiin. Yhdistykset monine aktiiveineen ovat järkevä panostus niin kaupungin kuin sen asukkaiden kannalta ja maksavat itsensä takaisin, ainakin jos niitä osataan hyödyntää.  Petja Raaska yhdistystoiminnan moniottelija, kuntavaaliehdokas (sd), Turku 
Lisää ajankohtaisia

Tapahtumat

Lisää tapahtumia