Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska ja toimistonhoitaja Johanna Jalonen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

14.11.2018 Uutisia

Mika Maaskola perää valtiota enemmän mukaan Turun liikennepanostuksiin

Runkolinjat vievät joukkoliikenteemme seuraavalle tasolle   Ympäristöpolitiikka näyttää nousevan yhä keskeisempään rooliin uusimman ilmastoraportin julkistuksen seurauksena. Mika Maaskola pitää tätä tärkeänä. Yksi uusi toimenpide Turussa ovat runkolinjat. Mitä uutta ne tuovat? - Valmistuessaan 2021 runkolinjasto nostaa jo nyt kovasti kehutun Föli -järjestelmämme seuraavalle palvelutasolle, kertoo Turun kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola. - Järjestelmä perustuu vahvoihin keskustan läpi meneviin runkolinjoihin sekä laajaan kehärunkolinjaan. Tätä runkolinjastoa tukee lisäksi muut harvemmin liikennöitävät linjastot. - Hyvää runkolinjoissa on mm, tiheä vuoroväli 5-10min, matkojen nopeuden, mukavuuden ja sujuvuuden lisääntyminen, sekä kehärunkolinjan mahdollistamat erinomaiset poikittaisyhteydet. - Nämä parannukset tehdään mm. omilla bussikaistoilla, bussien liikennevaloetuuksilla, parantamalla matkustajainformaatiota sekä rakentamalla korkeatasoisia vaihtopysäkkejä, Maaskola luettelee.   Vielä voi vaikuttaa - On selvää että aina kun tehdään isoja uudistuksia, niin ihan kaikkien palvelut eivät parane vaikka, suurimalle osalle kyllä. - Suurimmat kritiikit ovat tulleet pysäkkivälien harvenemisista, oman lähilinjan mahdollisesta lakkauttamisesta tai muuttamisesta vaihdolliseksi, Maaskola kertoo. Eri tahot ovat lausuneet mielipiteensä ja tällä hetkellä asia on virkamiesvalmistelussa. Kun lopullinen esitys tulee vuoden lopulla Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan, niin näemme miten kritiikki ja muutosehdotukset on otettu huomioon. - Silloin on myös poliittisen vaikuttamisen aika ja paikka. Oma näkemykseni on, että mahdollisista poistuvista pysäkeistä ja lähilinjoista voidaan hyvin perustein tehdä uusia linjauksia, Maaskola sanoo.   Turku edelläkävijänä ilmastoasioissa - Turku on edelläkävijä maailman mittakaavassa ilmastokysymyksissä, mistä meidän syytä olla ylpeitä. Tavoitteemme on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029, se on kunnianhimoinen mutta realistinen tavoite, Maaskola kertoo. - Turun ilmastotavoitteet ja toimenpiteet ovat tähän mennessä tuottaneet 35 prosentin päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta asukaskohtaisesti mitattuna. Tätä määrätietoista työtä kaupungin tulee jatkossakin viedä eteenpäin. - Kaikkien on hyvä miettiä, mitä minä voin tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Voisinko siirtyä osittain tai kokonaan erinomaisen Fölimme asiakkaaksi tai hyödyntämään kaupunkimme koko ajan kehittyvää pyörätieverkkoa? Mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä ilmastomme hyväksi? - Antaa pikaisesti rahoitus tunnin junaan, sillä taloushyötyjen lisäksi suuri ympäristövaikutus, Maaskola julistaa. - Kun tulevaisuudessa tehdään isoja joukkoliikenneratkaisuja kaupungeissa, tulee niihin saada valtiolta selkeästi suurempi rahoitus kuin nyt ollut linjana. Esimerkiksi raitiotie tai superbussi olisi paljon realistisempi ja helpompi perustella veronmaksajille, mikäli sen valtionosuus olisi 50% nyt linjauksena olevan 30% sijaan.  - Valtion tulee myös uusia kaupunkipolitiikkaansa, tekemällä kaupunkipoliittinen ohjelma. Kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikkaa voidaan tehokkaimmin tehdä juuri kaupungeissa, Maaskola toteaa.     Kuka? Mika Maaskola Ikä? 52 Ammatti? Projektikoordinaattori Turun Vesihuolto Oy:ssa Mitä? Turun SDP:n puheenjohtaja pyrkii varapaikalta kansanedustajaksi  
13.11.2018 Uutisia

Eeva-Johanna Eloranta parantaisi ikäihmisten asemaa

Osa vanhuksista joutuu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden  väliltä   Eeva-Johanna Eloranta saa näkyvänä kansanedustajana paljon palautetta kentältä. Seniorioväestön arjen murheet ovat tämän indeksin mukaan selvästi olleet kasvussa. - Yhä useammat ikäihmiset kertovat samaa viestiä; hinnat nousevat ja lääkeomavastuut sekä palvelumaksut ovat nousseet eikä pieni eläke tahdo enää riittää kohtuulliseen elämiseen varsinkaan yksin asuvilla, Eeva-Johanna Eloranta kertoo. - Mieli katkeroituu, kun kaikesta joutuu tinkimään. Moni koko ikänsä pienipalkkaisessa työssä käynyt saa eläkettä ehkä vain saman verran kuin mitä takuueläke ja asumistuki ovat yhteensä. - Moni on tullut minulle kertomaan, että joutuu pohtimaan ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Tilanne on erityisen kiperä alkuvuodesta, kun joutuu maksamaan viime vuonna korotetun 50 euron lääkeomavastuun, joka vie tuloista ison siivun. Kaikkein eniten pienituloisia eläkeläisiä onkin yli 75-vuotiaiden yksin asuvien joukossa, joista joka neljäs, 25 % on pienituloinen. Yksin asuvista naisista jopa 27 % on pienituloisia, Eloranta kertoo.   Hallitus heikentänyt vanhusväestön asemaa - Sipilän hallitus on tehnyt useita vanhusväestön asemaa heikentäviä päätöksiä, Eloranta kertoo. - Se on heikentänyt vanhuspalvelulakia. Laista on poistettu mm. maininta siitä, että vanhusten palveluissa tulee olla käytössä monipuolista asiantuntemusta esimerkiksi gerontologiassa. - Hallitus on nostanut lääkkeiden ja asumistuen omavastuuosuuksia ja heikentänyt matkakorvauksia. Diabeteslääkkeistä osa on pudotettu pois täyskorvattavien joukosta ja keliaakikkojen ruokavaliokorvaus on poistettu. - Hallitus on leikannut kansaneläkeindeksiä ja jäädyttänyt sen neljäksi vuodeksi alhaisemmalle tasolle eli hintojen noustessa eivät tuohon kela-indeksiin sidotut etuudet, esimerkiksi kansaneläke, silti nouse. - Hallitus on nostanut takuueläkettä, mutta sen nosto ei korvaa muita heikennyksiä eläkeläisten toimeentuloon. - Tämän lisäksi hallitus verottaa palkansaajaa ja eläkkeensaajaa eriarvoisesti, sillä palkansaajalla on työtulovähennys, mutta eläkkeensaajalla ei vastaavaa eläketulovähennystä ole. Näin ollen eläkkeensaajan verotus  on kovempi. - Mitään näistä heikennyksistä emme Sdp:ssä ole hyväksyneet, vaan olemme eduskunnassa äänestäneet kaikkia niitä vastaan, Eloranta sanoo.   SDP tavoittelee nousua pienimpiin eläkkeisiin Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Sdp onkin esittänyt 30 euron korotusta pienimpiin eli kaikkiin alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin. Pidemmällä aikavälillä tavoittelemme nettona 100 euron korotusta.  - Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa. Kannatamme eläketulovähennystä, jolloin eläkkeensaajan verotus ei olisi kovempi kuin palkansaajalla, joilla on työtulovähennys verotuksessa. - Me kannatamme mm. palvelumaksujen ja maksukattojen alentamista, lääkekorvausten tason parantamista sekä asumistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen kehittämistä. Toisin sanoen emme olisi tehneet näitä koskevia hallituksen tekemiä heikennyksiä, Eloranta luettelee. Entä mitä Eloranta vastaa kritiikkiin Antti Rinteen eläkelupauksen (100€ pitkällä aikavälillä kaikille alle 1400€/kk eläkettä saaville) taloudellisesta kestämättömyydestä? - Suomessa on 200 000 köyhyysrajalla tai sen alapuolella elävää eläkeläistä, joista valtaosa saa kansaneläkettä tai takuueläkettä. Joukkoon kuuluu myös täyden työuran tehneitä eläkeläisiä. Heidän toimeentuloaan pitää kohentaa.  - Näillä pienituloisella eläkkeensaajalla jokainen lisäeuro menee suoraan kulutukseen ja samalla tämän yhteiskunnan pyörittämiseen. - Sdp rahoittaisi uudistuksen muuttamalla verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Sdp:n vero-ohjelmassa ehdotetaan mm. lähdeveroa lähinnä ulkomaisille yleishyödyllisille yhteisöille. Pelkästään tämä muutos kustantaisi uudistuksen. Keinoja kyllä löytyy, kun tahtoa on.     Kuka? Eeva-Johanna Eloranta Ikä? 52 Ammatti? Kansanedustaja, VTM, FM Mitä? Hakee jatkokautta kansanedustajana  
12.11.2018 Uutisia

Tehosairaanhoitaja Nina Kallio Varissuolta puhuu asuinalueiden tasa-arvon puolesta

Huono-osaisuuden periytyminen katki   Monipuolinen asuntotuotanto eri alueilla, sen mahdollistama palveluiden säilyminen tai paraneminen toisivat Nina Kallion mukaan lisää turvallisuutta asuinalueille. Myös ennaltaehkäiseviä toimia kaivataan lisää. Nina Kallio kertoo olevansa tasa-arvoa puolustava ja kaikkien oikeudenmukaiseen kohteluun uskova poliitikko, joka on myös tehosairaanhoitaja, esimies ja äiti. - Olen itse Varissuon tyytyväinen asukas, ollut jo toistakymmentä vuotta - nyt kuitenkin taustaltaan ulkomaalaisten osuus lähiömme asukkaista alkaa olla kipurajalla. Huono-osaisuutta ja eriytymistä on myös erittäin pienituloisissa perheissä taikka päihdeongelmaisilla ihmisillä, Kallio kertoo. - Huono-osaisuus saattaa periytyä ylisukupolviseksi ongelmaksi ja tuo muassaan monia muita pärjäämiseen liittyviä ongelmia. Osa näistä ongelmista näkyy isoissa lähiöissämme. Segregaatio eli eriytyminen aiheuttaa Kallion mukaan tietynlaista etniseen tai sosiaaliseen taustaan liittyvää ihmisten keskittymistä asuinalueille. - On selvää, että ihminen lähtökohtaisesti hakee tuttua ja turvallista eli samanlaisen taustan omaavan henkilön läheisyyttä. Mikäli samanlaiseen taustan omaavia henkilöitä on paljon samalla alueella, esimerkiksi kotoutumista yhteiskuntaamme ei pääse kunnolla tapahtumaan.     Asuinalueissa paljon hyvää Turku on Nina Kallion mielestä kaunis kaupunki ja jokainen asuinalue on jonkun kotiseutua. Alueilla on omat erityispiirteensä ja osassa näkyy 1970-1980 luvun lähiörakentaminen ja vuokra-asuminen voimakkaasti. Jokaisella asuinalueella on omat erityispiirteensä, on merellistä ja metsäistä ja jokilaaksoa. - Minusta on hienoa, että turkulaiset puhuvat oman asuinalueensa puolesta hyvää ja tuovat reilusti esiin kehittämisnäkökohtia. - Monissa suuremmissa lähiöissä on  vielä peruspalvelut tallella, asukkaatkin ovat tyytyväisempiä jos palvelut ovat lähellä. Huonoa on huono-osaisuuden keskittyminen isoihin lähiöihin, Kallio sanoo.   Koulutusta ja ennaltaehkäisyä tarvitaan Mitä Turun kaupungin pitäisi tehdä segregaation torjumiseksi? Segregaation ehkäisy tarkoittaa Kallion mielestä panostuksia alueiden ja yksittäisten ihmisten turvallisuuteen. - Näkisin mieluummin, että vuokra-asumista sijoitetaan ympäri Turkua, tavalla, että ihminen voisi miettiä minkälaisessa asuinympäristössä hän haluaisi asua, riippumatta tulotasosta taikka etnisestä alkuperästä. - Asuntotuotannon hajauttaminen lisäisi myös asuinalueiden turvallisuutta. Ruotsista otetaan meilläkin mielellään mallia mutta lähiöasunalueiden turvallisuudesta en meillä haluaisi  tinkiä.  - Tasapaino tulisi ottaa huomioon, asutettaessa uusia asukkaita asuinalueille. Turun tulisi  huomioda nämä näkökohdat jo kaavoituksessa ja tonttimaata myydessä. - Palveluita tarvitaan, nuoret tulisi saada 100% koulutuksen piiriin,  sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä toimia on eriytymisongelmaisissa lähiöissä lisättävä. - Ennaltaehkäisy on muutenkin pieni satsaus siihen nähden miten pitkittynyt työttömyys, päihdeongelmat tai kouluttamattomuus, yksinäisyys näkyvät yksittäisen ihmisen elämässä.  - Taloudellisesti ajatellen olisi hyvä nähdä ne erittäin korkeat kustannukset, joita koituu jo yhdestä syrjäytyneestä elämästä veronmaksajille. Kaupunkina voimme paremmin, kun pidämme kaikista huolen.     Kuka? Nina Kallio Ikä? 51 Ammatti? Tehosairaanhoitaja, esimies Mitä? Turun SDP:n varapuheenjohtaja pyrkii seuraavaksi eduskuntaan  
Lisää ajankohtaisia