Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska ja toimistonhoitaja Johanna Jalonen. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

21.06.2018 Mielipide

Koivusalo & Peltonen: Lapsiperheiden palvelut turvattava Martin alueella

Viime töikseen ennen kesätauolle jäämistä Turun kaupunkiympäristölautakunta palautti valmisteluun Vilkkilänmäen asemakaavanmuutosesityksen, jonka lähtökohtana oli mahdollistaa muun muassa uuden päiväkotitontin muodostaminen Vilkkilänmäen puistoalueen reunalle. Palauttamista kannattivat Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten, Keskustan sekä Kokoomuksen edustajat.   Perusteluissa vaaditaan selvitystä keskustan ja Martin alueen mahdollisista vaihtoehtoisista päiväkotien sijainneista, sekä ohjeistetaan valmistelemaan kaavaehdotus, jossa Vilkkilänmäen päiväkodin kokoa pienennetään siten, että hoitopaikkojen määrä lasketaan 50-60 paikkaan. Nyt käsittelyssä ollut esitys olisi mahdollistanut viiden ryhmän eli maksimissaan sadan paikan päiväkodin.   Turussa on linjattu, että aivan pienimmistä varhaiskasvatusyksiköistä pyritään pikemminkin pääsemään eroon uusia investointeja suunniteltaessa, sillä ne eivät ole toiminnallisesti tai taloudellisesti järkeviä ylläpitää. Tulevaisuuden investointeja suunniteltaessa lähtökohdan tulisi olla minimissään noin satapaikkainen päiväkoti, mielellään isompikin.   Turun kaupungin kasvun edellytyksenä on se, että myös kasvavasta palveluntarpeesta huolehditaan. SDP pitää varhaiskasvatusta lähipalveluna, jota tulee toteuttaa mahdollisimman lähellä perheiden asuinpaikkaa. Kaupunki kasvaa sisäänpäin ja on yleisesti tunnistettu ja tulevaisuudessa vahvistuva trendi, että myös lapsiperheet haluavat yhä enenevissä määrin asua keskusta-alueella. Martissa on tällä hetkellä 440 päivähoitopaikkaa ja vuosikymmenen vaihtuessa tarve kasvaa yli 600:aan. Koko keskusta-aluetta vaivaa krooninen ja yhä paheneva pula päivähoitopaikoista. Paikkoja päiväkodeille ei Vilkkilänmäen lisäksi käytännössä ole.   Uusi päiväkoti sopisi erinomaisesti Vilkkilänmäen reunalle. Paikka on rauhallinen ja aivan Vilkkilänmäen virkistysalueen ja suositun Muumi-teemaisen leikkipuiston vieressä. Alueen läpi kulkeva kävely-yhteys Tapulikadulta Vilkkilänmäelle on ollut tarkoitus säilyttää, jolloin virkistysalueen yleinen käyttö ei vaikeudu. Myös luontoarvot on otettu huomioon, sillä asemakaavaan tulisi määräys siitä, että Vilkkilänmäen puistoalueen rakentamattomat osat tulee säilyttää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina, ja että puiston alarinteillä tulee säilyttää puuston ja kasvillisuuden peitteisyys. Uusi päiväkoti sijoittuisi paikkaa, johon ei liity merkittäviä luontoarvoja.   Huomattava on, että Vilkkilänmäen päiväkoti ei sisälly tulevaan kymmenen vuoden investointiohjelmaan, vaan kaavamerkintä päiväkodille tulisi ns. varastoon. Mikäli keskusta-alueen jotkin muut päiväkotihankkeet kariutuisivat, voitaisiin tilannetta kuitenkin paikata aikaistamalla Vilkkilänmäen hanketta. Joka tapauksessa päiväkoti tarvitaan lähempänä 2030-lukua.   Lapsiperheiden palvelut tulee turvata kasvavalla keskustan ja Martin alueella pitkälle tulevaisuuteen.   Mari-Elina Koivusalo Kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)   Petra Peltonen Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd.) Petra Peltonen  
01.06.2018 Uutisia

Eloranta: Perusopetuksen arviointi saatava kuntoon

Eloranta: Perusopetuksen arviointi saatava kuntoon – Jokaisen ysiluokkalaisen pitää osata lukea ja todellisen osaamisen pitää näkyä arvosanoissa - Koulujen kevätjuhlien aikaan nousee esille peruskoulumme kaksi ongelmaa. Liian moni, jopa kahdeksan prosenttia pojista ei saavuta peruskoulussa riittävää lukutaitoa selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Samaan aikaan kouluarvosanojen yhteys oppiaineessa osoitettuun osaamiseen on paikoin erittäin heikko – samalla osaamisella voi toisessa koulussa saada keskimäärin jopa kaksi numeroa huonomman tai paremman arvosanan. Oppilaat eivät siis ole samalla viivalla osaamisensa perusteella, kun pyrkivät lukioon tai ammatilliseen opetukseen, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) sanoo. Suomalaisen perusopetuksen laatuun on kiinnitetty 2000-luvun alusta lähtien erityistä huomiota. Suomen hyvä sijoittuminen Pisa-tuloksissa on saanut runsaasti kansainvälistä julkisuutta ja suomalaista peruskoulua onkin tultu ihmettelemään maailmalta ahkerasti. Sittemmin laskevalla käyrällä olevat Pisa-tulokset ja muu kansainvälinen vertailu on herättänyt keskustelua siitä, että ainakin joitakin asioita voisi tehdä paremmin. - Yksi selkeä parannuskohde perusopetuksessa on arvosanat ja ennen kaikkea niiden kriteerit, jotka näyttävät vaihtelevan huolestuttavan paljon, Eloranta toteaa. Perusopetuksen päättövaiheen arvosanojen on useissa tutkimuksissa todettu toimivan huonosti jatko-opintoihin valikoiduttaessa. Aihe on ollut myös julkisuudessa, viimeksi Helsingin Sanomissa. Arviointikäytänteissä voi olla suuria eroja koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä. Tutkimuksissa on havaittu, että joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Täten eri oppilaiden arvosana voi olla 9, 8 tai 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia. Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Tutkimuksissa on havaittu saman pätevän myös muissa aineissa. Aineistoista pystytään päättelemään myös se, mistä arvosanojen heittely pääosin johtuu: mitä kovatasoisempi koulu on, sitä tiukemmin perustein numeroita annetaan. Arvioinnin on havaittu riippuvan myös oppilaan sukupuolesta. Äidinkielessä tytöt saattavat saada osaamiseensa nähden heikompia numeroita kuin pojat, matematiikassa päinvastoin. - Tällä hetkellä opetussuunnitelmassa määritellään vain se, mitä kussakin oppiaineessa pitää osata saadakseen todistukseen arvosanan kahdeksan. Opettajat tuntuvat kuitenkin kaipaavan kriteerejä myös muille arvosanoille, ainakin arvosanalle viisi, jolloin olisi tiedossa se, mitä pitää osata päästäkseen hyväksytysti seuraavalle luokalle. Tämä olisi ainakin osaratkaisu myös siihen ongelmaan, että peruskoulun voi läpäistä, vaikka ei osaa lukea siten, että ymmärtäisi lukemaansa, Eloranta kertoo. Eloranta on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.   Lisätietoja: Eeva-Johanna Eloranta 050 523 2309
Lisää ajankohtaisia