Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen, sekä toimistoapulainen Mia Ilola. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

21.03.2019 Uutisia

Turun SDP: Turun vanhuspalveluiden on oltava turvalliset

Kannanotto 21.3.2019 Turun SDP vapaa julkaistavaksi heti     TURUN SDP: TURUN VANHUSPALVELUIDEN ON OLTAVA TURVALLISET Turun vanhuspalveluiden kotihoidon ongelmat ovat laajalti tiedossa. Ongelmana on, että palveluasumisen paikoilla on huonokuntoisempia asukkaita, kuin mitä sopimuksissa lukee. Psykogeriatrisen hoidon alasajo on aiheuttanut ilmiön, jossa asuminen ja hoitaminen ovat vaarallisia. Hoitajamitoitus on väärin sijoitettujen asiakkaiden takia liian pieni. Kotihoidossa ja laitoshoidossa esiintyy samaa ongelmaa, kuin palveluasumisessakin. Hoidon laatu kärsii, kun hoidontarve ylittää käytössä olevan hoitajaresurssin.   Turkuun valmistuu uusi, odotettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tämä on huomioitu irtisanomalla vuokrasopimukset muissa kuin kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Lopputulos on tiettävästi se, että paikkojen kokonaismäärä kaupungissa ei kasva. Nyt on aika tehdä kokonaisarvio vanhuspalveluiden asiakkaiden palvelutarpeen osalta ja siirtää turvattomuutta tuntevat huonokuntoiset kotona asuvat vanhukset palveluasumisen piiriin. Tämä onnistuu perumalla osa vuokrasopimusten irtisanomisista. Lisäksi tulee perustaa vaativan psykogeriatrisen hoitotyön yksikkö, jossa hoitotyön tarve ja osaaminen on huomioitu. Nyt tilanne on se, että asiakkaat ovat tilastaan riippumatta sijoitettu samaan hoitoyksikköön. Asiakkaiden saadessa oikein mitoitettua hoitoa, henkilökunnan jaksaminen ja työtyytyväisyys paranee. Tehostettu palveluasuminen on kustannustehokkaampaa, kuin raskas kotihoito. Palveluasuminen on heille, jotka eivät enää kotona yksin pärjää.   Edellä olevan kannanoton hyväksyi Turun SDP:n edustajisto kevätkokouksessaan 21.3.2019.   Lisätiedot: Puheenjohtaja Mika Maaskola 040 559 1423
21.03.2019 Uutisia

Miika Tiainen haluaa rakentaa yhteiskuntaa kestävällä tavalla

Koulutuksella toivottomuutta vastaan   - Koulutus vaatii lisäpanostuksia ja on paras reittimme ulos toivottomuudesta, julistaa opiskelija Miika Tiainen, joka pyrkii eduskuntaan 14.4.2019. - Oppimistulosten kääntäminen nousuun vaatii aitoja panostuksia, eikä pelkkiä tilastollisia silmänkääntötemppuja. Rahaa tarvitaan, jotta koulutuksen laatu saadaan pidettyä korkealla ja ryhmäkoot kurissa, niin että jokaisella opettajilla on aito mahdollisuus antaa oppilailleen kaikki näiden tarvitseva tuki.  Miika Tiainen tuntee opiskelijoiden edunvalvontaa, sillä hän toimi Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajana vuoden 2018. - Yhteiskunnalliset muutokset ovat hitaita. Siksi on paljonkin asoita, joita ajoin SYL:ssä ilman, että ne tulivat valmiiksi. Erityisesti nuorten asiat, kuten nuorten huonontunut työmarkkina-asema tai opintotuen parantaminen ovat lähellä sydäntäni jatkossakin, summaa Tiainen kauttaan Suomen ylioppilaiden nokkamiehenä.   Tasa-arvo ja ympäristö agendalla - Muuten olen erityisen huolestunut epätasa-arvosta: siitä, että huono-osaisuutta ja terveys-ongelmia kasaantuu osalle väestöstä. Lisäksi ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky vaatisivat päättäjiltä ratkaisuja.  - Koulutuserojen tasaamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten syrjään sysäämisen ehkäisemiseen. Tähän tehokkaita keinoja voisivat olla esimerkiksi investoinnit varhaiskasvatukseen ja oppivelvollisuusiän pidentäminen, Tiainen linjaa. 2010-luvun nuoren näkökulma - Olen 24-vuotias opiskelija Turusta. Empaattinen, ihmisläheinen, rohkea puolustamaan minulle tärkeitä asioita sekä innokas ottamaan selvää asioista, jotka eivät ole minulle ennestään tuttuja, Miika Tiainen esittelee luonnettaan. Miten 24-vuotias opiskelija poikkeaisi nykyisten päättäjien valtavirrasta? - Minulla on ymmärrystä siitä, minkälaista on olla nuori 2010-luvun Suomessa. Nuorille tyypilliset ongelmat, kuten työelämän pirstaloituminen ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat henkilökohtaisella tasolla tuttuja. - Motivaationi rakentaa yhteiskuntaa kestävällä tavalla nykynuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmasta on kova. - Monen ikäiseni tavoin kannatan avoimuutta ja aitoa osallistamista. Haluan puhua asioista nuoriin vetoavalla tavalla. Se on erityisen tärkeää, sillä nuorten luottamus nimenomaan yhteiskunnan tulevaisuutta kohtaan on heikentynyt, Miika Tiainen sanoo.     Kuka? Miika Tiainen Ikä? 24 Ammatti? opiskelija Mitä? SYL:n viime vuoden pj pyrkii seuraavaksi eduskuntaan    
21.03.2019 Mielipide

Mari-Elina Koivusalo: Mitä jos ei tehtäisi sote-uudistusta ensi vaalikaudella?

Sote-uudistus kaatui, taas. Jo lukuisten hallituskausien ajan puolueet vuoron perään ovat sitä yrittäneet tehdä ja jokainen vuorollaan ja useaan kertaankin on siinä epäonnistunut. Samaan aikaan Suomi jakautuu yhä vahvemmin muuttotappio- ja muuttovoittoalueiksi. Kaupungistuminen kiihtyy samalla kun pikkukunnat ovat henkitoreissaan. Jälkimmäisestä johtuen sote-uudistusta ylipäänsä puuhaillaan, koska osa kunnista ei pysty enää huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluistaan väestön ikääntyessä ja työikäisten muuttaessa pois. Aiemmilla hallituskausilla on lähdetty siitä, että vahvat peruskunnat huolehtisivat palveluistaan. Koska kuitenkin suurelle osalle (keskusta)päättäjistä on ollut mahdoton ajatus liittää omaa taantuvaa kuntaa naapureihin, on ajatuksesta luovuttu. Keskustan päästyä hallitukseen saivatkin he sen sijaan läpi ajatuksensa 18 maakunnasta, jotka huolehtisivat sote-palveluista ilman että yhtäkään kuntaa tarvitsee liittää toiseen! Toki nytkään nuo kunnat eivät ole palveluistaan huolehtineet, vaan meillä on monia kuntayhtymämalleja pitkin suomenniemeä. Samalla meillä on myös runsaasti elinvoimaisia, kasvavia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja, jotka kyllä kykenevät omat palvelunsa järjestämään ja tuottamaan. Koska kuitenkin vuosikausia on puhuttu soten siirtämisestä "isommille harteille", on niissä palvelujen kehittäminen ollut olematonta. Samalla on varmasti menetetty potentiaalia tehdä fiksummin, laadukkaammin ja edullisemminkin asioita, vaikkakin isot ja keskisuuret kaupungit järjestävät sote-palveluja lähtökohtaisesti erittäin kustannustehokkaasti jo nyt. Jos ensi hallituskaudella taas aletaan askarrella jättimäistä sote-reformia, on kehitystyö jälleen pysähdyksissä. Samalla koko julkinen keskustelu ja iso osa valtioneuvoston ja virkakoneiston voimavaroista suuntautuu soteen. Montaa suurta uudistusta ei yhteen vaalikauteen mahdu, ja nyt olisikin syytä jättää sote vähemmälle ja keskittyä esimerkiksi perhevapaisiin, lapsiperhepolitiikkaan ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen. Maakuntamalli (tai sote-uudistus) ilman kuntapohjaisuutta ei myöskään oikeastaan ratkaise pidemmän päälle mitään rakenteellista ongelmaa, se siirtää niitä.  Kuten sanottu, kaikki kunnat eivät kykene sote-palveluja järjestämään. Sen lisäksi, meillä on Suomessa 70 kuntaa joihin ei synny vuodessa koululuokallista lapsia. Toisen asteen koulutusta pystyy järjestämään hyvin harva kunta jo nyt. Pian nämä kunnat eivät pysty järjestämään myöskään varhaiskasvatus- tai perusopetuspalveluja.  Mitä sitten kun näin tapahtuu? Siirretäänkö varhaiskasvatus ja perusopetuskin "isommille harteille? Siirtääkö Helsinki, Tampere ja Turkukin ne silloin "isommille harteille"?  Suomessa on vuosisatainen perinne siitä, että kunta on yksikkö joka huolehtii itsenäisesti ja demokraattisesti palveluistaan, asukkaiden hyvinvoinnista sekä elinvoimasta. Tätä järjestelmää ei ole syytä edes vahingossa lähteä rapauttamaan, vaan hyväksyä tosiasiana, että toisilla alueilla on enemmän elinvoimaisuutta kuin toisilla. Tulevaisuuden muuttovirtaennusteita katsoessa olisi jokaisen päättäjän myönnettävä, että kaikkialle ei sama nyt puuhasteltu hallintomalli sovi. Mitä siis jos ei yritettäisikään ensi hallituskaudella tehdä jättimäistä sote-reformia uusilla hallintotasoilla höystettynä? Sen sijaan voitaisiin pohtia asioita rauhassa hieman syvällisemmin: miten saadaan lääkärit paremmin työskentelemään julkiselle sektorille, pitäisikö kela-korvattavuus poistaa yksityisistä terveyspalveluista tai laskeskella paljonko verotuloja menetämme isojen terveysfirmojen myötä veroparatiiseihin? Siinä neljäksi vuodeksi hommaa. Mari-Elina Koivusalo kaupunginvaltuutettu (sd), kansanedustajaehdokas  
Lisää ajankohtaisia