Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.    Lapsiystävällinen kaupunki. Sellainen me haluamme Turun olevan. Kaupunki jossa perheet voivat hyvin ja saavat apua mikäli näin ei ole. Kaupunki, jossa lapset elävät hyvinvoivissa perheissä, saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta, kasvavat tasapainoisiksi nuoriksi  ja uskovat siihen että heistä voi tulla mitä tahansa.    Tämä kaikki on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ilman suunnitelmia ei tule tekojakaan, ilman tekoja ei tule tuloksia.    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa hyvää on se, että meillä on nyt suunnitelma, konkreettisena asiakirja. ** Suunnitelmasta käy hyvin näkyväksi eräs tärkeä seikka: lasten ja nuorten palvelut on kaupungissa pitkin poikin eri toimialoja, niitä hallinnoi valtava joukko viranhaltioita. Tässä piilee riski, että tämän tilkkutäkin myötä jokin asia ei mene kuten pitäisi, apu ei löydä perille sinne minne pitäisi. Ongelmia ratkotaan monimutkaisesti tai hitaasti, kun toimialarajoja pitää ylittää yhä uudelleen.  Lapset, nuoret ja perheet jos jotkin hyötyvät siitä, että toimialarajoja murretaan, siiloutumisen seiniä puretaan. Nyt kun lasten ja nuorten palvelujen tilkkutäkki on tässä keritty auki yhteen asiakirjaan, auttaa se hahmottamaan sitä minkä äärellä oikeastaan olemme. Ongelmat kärjistyvät liian usein kun ratkaisun avaimet on siroteltuina eri toimialoille. Hyvä esimerkki tästä on se, että iso osa kaupungin lapsista ja perheistä kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa. Silti vuosien päästä aivan yhtäkkiä huomataan että jossakin perheessä tai jollakin lapsella on ongelmia, ollut jo pitkään. Miten ihmeessä näin voi olla? Perheiden varhaisen tuen korostaminen hyvinvointisuunnitelmassa onkin sen parhaita puolia.   Hyvät valtuutetut,    Sillä välin kun tätä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu, on lasten, nuorten, perheiden, meidän kaikkien maailma muuttunut koronakriisin vyöryessä ylitse. Koronakriisistä uhkaa jäädä pysyviä vaurioita lapsiimme ja nuoriimme, vaikka itse tauti ei heille vaaraksi olisikaan. On hyvä, että meillä on hyvinvointistrategia, mutta pelkäänpä, että tämä paperi onkin jo aivan liian vähäinen suunnitelma ja palvelutarpeet sekä hoito- ja hoivavelka ovat koronakriisin myötä kasvaneet aivan uudelle tasolle.    Kerron teille tarinan viime viikolta. Tyttäreni täytti viisi vuotta ja sain hänelle ajan viisivuotisneuvolaan. Koronakriisin aiheuttamien resurssien puutteen vuoksi neuvolatarkastus oli puhelinsoitto, minulle. Minä en osaa arvioida lapsen näkö- ja kuuloaistia, yleistä terveydentilaa, motoriikkaa tai kielellistä kehitystä. Ei kukaan tavallinen vanhempi pysty. Ajanvarauksessa kysyttiin onko perheessä huolia. No ei ole, mutta entäpä niillä joilla on? Kaiketi niistä on helpompi kertoa kasvokkain neuvolassa kuin ajanvarauksen palvelunumerossa. Samoin tiettävästi kouluterveydenhuolto on tällä hetkellä täysin ylikuormittunut kun koronaa hoidetaan koululaisten sijaan. Onneksi kouluissa sentään taas ollaan lähiopetuksessa. Palveluja pitää saada kriisissä normaalia enemmän, ei vähemmän. Ja kyllä meidän pitäisi pystyä varmistamaan että kaupunkiin ja sen peruspalveluihin voi luottaa kriisiaikoinakin. Tällaisilla toimintatavoilla meille jää sellainen hoito- ja hyvinvointivelka jota ei mitkään suunnitelmat ja strategiat korjaa.   Hyvät valtuutetut, en nyt mene hyvinvointisuunnitelman yksityiskohtiin. Siellä on paljon hyvää ja toivottavasti kaikki hyvä saa myös resurssit. Mutta koska koronakriisi on väistämättä heittänyt synkän varjon lasten ja perheiden hyvinvoinnille, SDP:n valtuustoryhmä esittää ponnen joka toivoaksemme auttaa uuden tilanteen huomioimisen hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa. Se kuuluu näin:    Hyvinvointisuunnitelman tueksi kaupunki käynnistää lapsivaikutusten arvioinnin koronavirusepidemiasta ja sen aiheuttamista muutoksista kaupunkilaisten arkeen ja palvelujen saatavuuteen    Kiitos   Mari-Elina Koivusalo Kaupunginvaltuutettu (sd.) 040-5951035

Turun Sos.dem. valtuustoryhmä on päättänyt yhtyä valtuutettu Päivi Pietarin (kuvassa) valtuustoaloitteeseen koulukiusaamisen vähentämiseksi Turussa uudella kokeilulla. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.10.2020 on päätöksenteossa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2023. Siinä vataan tilannetta seuraavasti: ”Oikeus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kasvuympäristön turvallisuus näyttäytyy lapselle mm. turvallisena koti- ja kouluympäristönä sekä mahdollisuutena kulkea itsenäisesti koulu- ja harrastusmatkat. Yksi tunnetusti vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle on kiusatuksi joutuminen vapaa-ajalla, kotona tai koulussa. Kouluympäristössä asiaan pyritään puuttumaan yhteisten toimintasääntöjen ohjaamina. Vuoden 2017 TEA-viisari-tulosten mukaan turkulaisissa kouluissa on lähes poikkeuksessa yhteisesti sovitut käytännöt tai toimintaohjeet kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi (98 %), puuttumiseksi (99 %) ja seurannan toteuttamista varten (98 %). Lasten ja nuorten kokemukset osoittavat, että uudenlaisille toimille on edelleen tarvetta. Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan Turussa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa on kokenut 6,5 % yläkoululaisista, 0,9 % lukiolaisista ja 4,2 % ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista. Peruskoulun 4.-5. luokan oppilaista 6,8 % (vuonna 2017: 7,9 %) vastaa olevansa koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Pojat kokevat kiusaamista enemmän kuin tytöt jokaisessa vastaajaryhmässä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on kasvava trendi. Some-kiusaamisessa voi olla kyse esimerkiksi haukkumisesta, kuvien ilkeästä kommentoinnista, ryhmistä ulossulkemisesta tai seksuaalisesta häirinnästä. Aikuisten on haastavaa saada tietoon somessa tapahtuvaa kiusaamista jos siitä ei tulla suoraan kertomaan. Kiusatuksi tulleelle on tärkeää kokemus siitä, että hän on tullut kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi.” Etelä-Karjalan uudessa toimintamallissa puututaan koulukiusaamiseen koulujen, poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyöryhmällä tehokkaasti. On saatu hyviä tuloksia kun selvästi lainvastaiset teot kuten esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisen käsiteltäväksi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus, tekijä ohjataan Vintiö-ryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja. Tällä mallilla yksikään tekijä ei ole uusinut tekoaan. "Ehdotan, että Turku ottaa käyttöön kouluissa ja oppilaitoksissa tämän Etelä-Karjalan toimintamallin kokeiluna ja arvioi sen vaikutuksia seurannalla" kirjoittaa Päivi Pietari.

Suomalaiseen politiikkaan on kuulunut kautta aikain asetelma hallitus vastaan oppositio riippumatta siitä mitkä puolueet ovat vallassa olleet tai siis oppositiossa. Nykyinen poliittinen kulttuuri alkaa kuitenkin olla vain virheiden etsimistä ja syyttelyä. Poliittisen keskustelun rima on laskenut. Vaikka kyllä ennenkin osattiin räksyttää, tulee nyt mieleeni ainakin Mauri Pekkarinen ja Ben Zyskowicz. Eikä omistamme Antti Lindtmankaan nuhteeton ole oppositiosta räksyttämisen suhteen. Meneillään on yritys erottaa ulkoministeri vihreiden Pekka Haavisto toimistaan ja lausunnoistaan AL-Holin leiriin liittyvistä asioista ja ilmeisen vastakkaisista mielipiteistä johtavan virkamiehen kanssa. Samoin yritettiin erottaa perhe- ja peruspalveluministeri soisalidemokraatti Krista Kiuru tehtävästään maskiasioiden takia. Erottamista yritettiin vieläpä todella järeällä keinolla epäluottamusäänestyksellä eduskunnassa tietäen, että kyllä hallitus pitää omiensa puolta. Tahditonta toimintaa kokoomukselta. Kokoomus meni niin pitkälle, että ilmoitti puoluekokouksessaan heidän päätehtävän olevan maamme hallituksen kaataminen. Siis suomalaisten vapaissa vaaleissa demokraattisesti äänestetyn ja sitä kautta valittujen kansanedustajien neuvottelema hallitus nurin ja uudet kalliit vaalit käyntiin. Eiköhän olisi sopivampaa etsiä rakentavampia keinoja muuttaa politiikan suuntaa. Tai ainakin odottaa seuraavia eduskuntavaaleja ja näyttää sitten kykynsä antaen kansan ratkaista millaista politiikkaa halutaan Suomessa ajettavan. Kokoomuksen hyökkäykset myös pääministeri Sanna Marinia kohtaan ovat kohtuuttomia. Tuo paholaistauti Korona kannustaa näköjään kansanedustajia toistensa mustamaalaamiseen ja päätösten arvosteluun. Maskikeskustelu on vellonut jo viime keväästä saaden jopa surkuhupaisia piirteitä. Eiköhän olisi tuolle väittelylle tehokkuudesta tai tehottomuudesta jo aika laittaa piste. Tavallista pientä työmiestä keskustelu ja sen taso ainakin kyllästyttää. Samoin ravintolarajoituksia arvostellaan voimakkaasti. Samaan aikaan Euroopassa Korona velloo voimakkaasti jatkuvasti lisääntyen. Esimerkiksi Belgiassa laitetaan kaikki ravintolat ja baarit kiinni. Ranskassa rajoitetaan liikkumisvapautta voimakkaasti. Ravintoloitten sulkemisaika on kuitenkin lievemmästä päästä valittuja keinoja estää Koronan leviäminen. Toivottavasti Koronarokote saadaan nopeasti kehitettyä, niin alettaisiin päästä taudista eroon ja toivottavasti poliittisen keskustelun taso pääsisi nousemaan. Olkoon tämä lääke sitten Putinin Sputnik-ruiske tai Trumpin kolesterolilääkkeet, poliittisella värillä ei ole väliä. Lopuksi viesti nykyisille poliitikoille, että jatkuva riitely ei johda mihinkään muuhun kuin äänestäjien kyllästymiseen. MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM PIENI TYÖMIES TURKU