Kuntavaalien nuorinta kaartia Turun SDP:n listalla edustaa 23-vuotias Oskari Maunuksela. Miksi häntä kannattaisi tämän omien sanojen mukaan äänestää? ”Olen omasta mielestäni aika järkevä ja hyvä tekemään hommia”, hän nauraa. Maunuksela opiskelee Turun yliopistossa valtio-oppia. Kuluvan vuoden ajan hän on toiminut Lounais-Suomen demarinuorten puheenjohtajana, ja hakee nyt jatkokautta. Poliittinen innostus herätti Maunukselan jo lukioaikoina. Kiinnostuksen kohteena on ollut etenkin talous: hänestä valtionvelka ei olisi Suomessa päässyt muodostumaan suureksi ongelmaksi, jos verotuksen tasoa ei olisi laskettu verrokkimaihin, eli Tanskaan ja Ruotsiin nähden. Demarinuorten parissa tämä toimiikin talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Siksi ei olekaan ihme, että ensimmäistä kertaa nyt kuntavaaleissa ehdolla olevan Maunukselan innostivat vaaleihin etenkin talousasiat: kuntatalouteen tutustuminen ja siihen vaikuttaminen.   Toinen häntä puhututtava sektori on kaavoitus. Alueiden eriytymisen, eli segregaation estäminen pitäisi hänestä ottaa tarkasti huomioon uusia asuinalueita rakennettaessa ja kaupunkirakennetta tiivistettäessä. ”Tehdään enemmän sekarakentamista, kerros- ja rivitaloja samoille alueille. Esimerkiksi Hannunniittu, missä asuin lapsuuteni, on minusta siitä hyvä esimerkki.” Mitkä ovat Maunukselan mielestä nuorten kannalta tärkeimmät kysymykset näissä vaaleissa? Hän korostaa koulutus- ja sivistyspalveluiden kattavuuden tärkeyttä. Eikä harrastusmahdollisuuksiakaan saisi unohtaa. Niiden osalta kaupunki on Maunukselan mielestä tehnyt viime aikoina hyvää työtä, peruskorjaamalla monia vanhoja liikuntapaikkoja. ”Yhtenä nostona ottaisin nuorten kannalta esiin myös infrastruktuurin. Kattava julkinen liikenne on se, mitä nuoret tarvitsevat, koska heillä ei ole omia autoja. Uskon, että esimerkiksi raitiotie on nuorten keskuudessa suositumpi.”   Yksi tärkeä osa-alue ovat myös nuorten vaikutusmahdollisuudet kaupungissa. Siksi esimerkiksi nuorisojärjestöjen rahoituksen tasosta kaupungissa ei saisi leikata. ”Myös kaupungin nuorisolautakunnan suunniteltu yhdistäminen kulttuurilautakuntaan herättää nuorten äänen kuulumisen puolesta huolta.” Nuoria Maunuksela haluaa kannustaa lähtemään aktiivisesti mukaan myös SDP:n toimintaan. Puolueen kautta pääsee hänen mielestään oikeasti vaikuttamaan asioihin. Sanna Marinin suosion siivittämänä toimintaan on myös lähtenyt yhä lisää nuorta porukkaa. ”Meillä on tällä hetkellä esimerkiksi tosi paljon nuoria ehdokkaita”, Maunuksela iloitsee. Miika Tiainen   Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun SDP:n Kaikki mukaan -lehdessä 9.12.2020.

Turun Sanomat käsitteli laajasti 25.2. pormestariehdokkuuttani Turun kuntavaaleissa erityisesti viime aikoina eräiden tiedotusvälineiden tekemien ohjelmien tai artikkeleiden valossa. Kirjoituksessa nostettiin esille myös aikaisempi toimintani Turun kunnallispolitiikassa Skdl:n (Vasemmistoliiton edeltäjä) valtuutettuna. Jopa Väinö Tanneria lainattiin! Olen ollut Suomen sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1994 lähtien, siis 27 vuotta. Olin Sdp:n ehdokkaana vuoden 1996 kuntavaaleissa ja EU-vaaleissa vuonna 1999. Vuosina 2000–2018 keskityin johtamaan kahta suurta sairaanhoitopiiriä enkä ollut julkisessa politiikassa mukana. Vuonna 2019 olin Sdp:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja tulin valituksi hyvällä äänimäärällä. Hus, jonka toimitusjohtaja olin vuodet 2010–2018, on suuri, kymmenien kuntien ja useiden maakuntien alueella toimiva sairaalakonserni, jossa työskentelee 27 000 terveysalan ammattilaista. Husin ydintehtävä on korkeatasoinen potilaiden hoito, lääketieteen huippututkimus ja laaja terveysalan opetustoiminta.   Toimiessani Husin toimitusjohtajana sain toiminnalleni Husin hallituksen, valtuuston ja omistajakuntien tuen. Toiminnassani ei todettu rikkeitä. Tilinpäätökset olivat puhtaita ja vastuuvapaus myönnettiin joka vuosi. Husin toiminta laajeni merkittävästi. Potilaita hoidettiin vuonna 2018 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 ja eri hoitoja annettiin 40 prosenttia enemmän. Vuonna 2000, kun Hus perustettiin, olivat Uudenmaan erikoissairaanhoidon kulut 10 prosenttia korkeammat kuin muualla Suomessa ja vuonna 2018 ne olivat 20 prosenttia alhaisemmat. Olin puolet tästä ajasta Husin toimitusjohtaja. Lääketieteellisessä tutkimuksessa Hus nousi Euroopan 10 huippusairaalan joukkoon. Kunnat ja muut sairaanhoitopiirit siirsivät toimintojaan laajasti Husille.   Hankinnat oli Husissa hajautettu viiden lautakunnan, yhdeksän johtokunnan ja kahden sisäisen yhtiön hallitusten alaisuuteen. Johdollani tehtiin paljon työtä niiden keskittämiseksi ja läpinäkyvyyden parantamiseksi: Husin ensimmäinen yhtenäinen hankintastrategia vuonna 2015, uusittu hankintaohjeistus, hankintakoulutus, uudet hankintavaltuudet ja niin edelleen. Itse osallistuin hankintojen suorittamiseen hyvin pieneltä osin. Mitään puutteita ei niissä hankinnoissa ole todettu. Seurasin tiiviimmin Hus Apteekin laajaa (300 miljoonaa euroa joka toinen vuosi) lääkehankintaa usealle sairaanhoitopiirille sekä tietohallinnon hankintoja. Niissä ei ollut puutteita. Rakennushankinnoista huolehti erillinen Hus Kiinteistöt Oy. Husin hankinnoissa on todettu lähinnä Hus Logistiikan alaisuudessa suorahankintoja, jotka olisi pitänyt kilpailuttaa. Niissä on toimittu virheellisesti. Näiden osuus Husin kokonaishankinnoista on 2–4 prosenttia.   Iltalehdessä (useita kirjoituksia 12.2.–21.2.) on annettu ymmärtää, että olisin hävittänyt Husin sisäisten tarkastusten raportteja. Iltalehti kuitenkin itse kertoi myöhemmin, että näin ei ole tapahtunut. Iltalehti myös kertoi, miten sisäinen tarkastus ”pantiin Lindénin peukalon” alle. Tässä oli kyseessä Husin hallituksen yksimielinen päätös sisäisen tarkastuksen toimintaohjeesta, joka todettiin arviointikertomuksessa oikeaksi. Kannatan kriittistä journalismia, mutta olen aika hämmentyneenä seurannut suoranaista ajojahtia, jonka kohteeksi olen joutunut. Minulla on todisteet siitä, mistä ja miksi tämä on laitettu liikkeelle, mutta en käsittele niitä julkisuudessa.   Aki Lindén kansanedustaja, pormestariehdokas erikoislääkäri, VTM   Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.2.2021.

Jukka Löyttyniemi kirjoittaa (TS 24.2.) sellaisia väitteitä kuntavaaleista ja -ehdokkaista, että katson asiakseni oikaista niitä. Löyttyniemen mukaan äänen antaminen kuntavaaleissa raitiotiemyönteiselle ehdokkaalle tarkoittaa samalla äänen antamista Turun talouden romahdukselle ja kriisikuntamenettelyyn joutumiselle, vuosien liikenneruuhkille, palvelujen romuttumiselle ja työntekijöiden irtisanomisille. Koska satun olemaan raitiotietä kannattava kuntavaaliehdokas, koen oikeudekseni oikaista, ettei tämä pidä paikkaansa. Kannatan menestyvää ja elinvoimaista Turkua, joka pärjää kaupunkien välisessä kilpailussa, houkuttelee työntekijöitä ja yrityksiä ja kykenee turvaamaan asukkailleen laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa; koulut, päiväkodit, ikäihmisten hoivan. Kannatan myös sitä, että kasvavassa Turussa on tilaa monille liikennemuodoille ja mahdollisimman vähän ruuhkia, minkä osaltaan varmistaa tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne. Kannatan myös keskustelua, jolla luodaan toivoa, pitäydytään faktoissa eikä lietsota täysin keksittyjä uhkia. Funikulaarin ja teatteriremontin budjettiylityksiin viittaaminen alkaa kyllästyttää, niin tuomittavia kuin ovatkin. Turku investoi joka vuosi yli sadalla miljoonalla eurolla, ja lähes kaikki hankkeet pysyvät budjetissa tai alittavat ne. Tampereella raitiotieinvestointi on edennyt budjetin mukaisesti (siellä alkaa muuten olla jo valmista ja keskustan uutta olemusta suitsutetaan). Koronapandemia on vähentänyt liikkumista, mutta samalla se on ehkä kylvänyt uusia siemeniä Turun kasvulle. Etätyön yleistyessä asuinpaikan voi valita helpommin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mikä osaltaan lisää Turun kasvupotentiaalia. Siinä Löyttyniemi on oikeassa, että ääni mennee samalla ratikan jatkoreiteille. Ne kun ovat hyvinkin kannattavia ja kustannustehokkaita ensimmäisen vaiheen jälkeen, kun varikko ja ydinkeskustan osuudet on jo rakennettu ja hyödyt konkretisoituneet. Tampereella tämä on jo nähty. En kuitenkaan pidä hyvänä, jos vaalikeskustelussa lukkiudutaan pelkästään raitiotiekysymykseen. Kuntavaaleissa päätetään paljon muistakin ihmisten arkeen vaikuttavista asioista sekä ylipäätään niistä arvoista, joilla kaupunkia viedään eteenpäin. Mari-Elina Koivusalo Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas   Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 26.2.2021.