Hallituksen esitys 132/2024, jossa esitetään osittain säästöjen vuoksi heikennyksiä tilapäisen sosiaalityöntekijän sijaistamiseen, koskee merkittävällä tavalla lastensuojelussa olevien lasten oikeuksia, erityisesti sijaishuollossa olevien lasten asemaa.

Hallituksen esitys, joka on menossa sote-valiokuntaan, pyrkii mahdollistamaan tilapäisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijänä toimimisen ammattiryhmille, joilla ei ole sosiaalityön opintoja tai eivät opiskele sosiaalityötä yliopistossa.

Hallituksen esityksessä itsessään tunnustetaan ongelmat, joita esitys tuo tullessaan:

”YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20 (1) artikla tunnustaa lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten oikeuden erityiseen suojeluun ja tukeen, jonka toteutumisen turvaamisessa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on erityinen velvoite. Tämän oikeuden toteutuminen voisi vaarantua tilanteessa, jossa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitaisi tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimiva henkilö eikä hänellä olisi oikeutta tehdä kaikkia lapsen edun mukaisia ja sijaishuollon toteutumista varmistavia päätöksiä.”

Juuri tämä huoli tekee esityksestä ongelmallisen. On vaikeaa nähdä lakiesityksessä muuta vaikutusta kuin se, että asiakasturvallisuus tulee vaarantumaan, erityisesti niiden lasten kohdalla, jotka jo valmiiksi ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Kun lapsen edun toteutumista valvova taho ei ole täysin pätevä sosiaalityöntekijä tai sosiaalityötä opiskeleva, joka on jo suorittanut perus- ja aineopinnot sekä harjoittelun, vaan tilapäinen sijainen voi hallituksen esityksen mukaisesti olla työntekijä toiselta alalta ilman lastensuojelulain tuntemista tai sosiaalityön opintoja, herää vakava kysymys siitä, miten tämä vaikuttaa päätösten laatuun ja lasten suojelun tasoon.

Lastensuojelu on äärimmäisen vaativa tehtävä, jossa tarvitaan erityistä ammattitaitoa. Lakiesityksen mukainen käytäntö luo riskin, että osa lasten asioita koskevista päätöksistä jää tekemättä tai ne tehdään puutteellisin tiedoin. Tämä on tilanne, jota ei voi hyväksyä.

Sijaishuollossa olevat lapset ovat usein kokeneet vakavia traumoja ja tarvitsevat jatkuvuutta, turvaa sekä ammattitaitoista tukea. Hallituksen esitys 132/2024 näyttää heikentävän heidän oikeuksiaan juuri tällä kriittisellä hetkellä. Lakiesityksen hyväksyminen tällaisenaan olisi askel taaksepäin lasten oikeuksien ja turvallisuuden varmistamisessa.

Jokainen meistä muistaa vielä Vilja Eerikan traagisen kohtalon.

Valtion kassa varmasti kestää sen, että me emme säästä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta lapsilta vaarantamalla heidän asiakasturvallisuutensa.

Joni Lähteenmäki

lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijä (VTM), Varha