Kuvassa valtuustoryhmän kokouksessa Turun työväentalolla 9.8.2024 muisteltiin puhein Rosenlöfin poliittista uraa sekä kiitettiin häntä hänen tekemästään työstä Turun päätöksenteossa. Rosenlöf ei pyri jatkokaudelle.

Vähävaraisten asialla, velkaa vastaan – Jarmo Rosenlöf on vaikuttanut Turun päätöksiin pian puoli vuosisataa

Turun vaikutusvaltaisimmaksi valtuutetuksi takavuosina tituleerattu Jarmo Rosenlöf (sd) on jo ikämies, mutta ryhti ei ole luhistunut asteen vertaa. Liikunta on pitänyt hänet ällistyttävän salskeana.

– Nykyisin hiihdän enemmän aikaa kuin kilometrejä. Talvessa noita kilometrejä tulee ehkä 150. Mutta kävelen 8 000 askelta joka päivä. Kuntosalilla käyn kaksi kertaa viikossa, hän listaa.

Fyysistä kuntoa siis riittää. Samoin kiinnostusta Turun asioihin.

– Luen kaikkien lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistat ja soitan johtajille, jos en jotakin asiaa ymmärrä. Ja pellen tuntee moni, mutta pelle ei tunne kaikkia. Kun olen kävelyllä, ihmiset toppaavat, kysyvät asioista ja antavat neuvoa. En voi vastata, etten tunne niitä asioita, hän kuvaa arkeaan.

Kaikesta huolimatta poliittinen ura alkaa olla ehtoopuolella. Rosenlöf ei käy enää kevään 2025 kuntavaaleihin.

– En hyväksy Turun pormestarimallia ja olen vaatinut, että otetaan käyttöön Tampereen malli, hän perustelee.

Rosenlöfin mukaan Turussa pormestari ja apulaispormestarit päätyvät ensin johonkin ratkaisuun, jonka he sitten pakottavat ryhmien puheenjohtajat ja valtuustoryhmät hyväksymään. Tampereella toimitaan demokraattisemmin: pormestaristo vie asiat valtuustoryhmien käsittelyyn, ja ryhmät muodostavat omat näkemyksensä.

MARTTIINA SAIRANEN–Olen tyytyväinen, että olen saanut aikaan muitakin tuloksia kuin pelkkiä kokouspalkkioita, Jarmo Rosenlöf sanoo

Rosenlöf ei pyri jatkokaudelle, vaikka seuraavan kauden alussa valtuutettujen eteen tuodaan hänen kavahtamansa esitys: raitiotie.

– Nykyisen valtuuston enemmistö vastustaa raitiotietä. Siksi mitään valmisteluasioita ei tuoda valtuustoon. Odotetaan, että seuraavalla kaudella on paljon nuorempia valtuutettuja, jotka saavat kyllä menot tasapainoon mutta eivät tuloja, hän letkauttaa.

Veteraanidemari uskookin, että raitsikka menee ensi kaudella läpi. Hän itse rakentaisi Turun joukkoliikenteen sähköbussien varaan. Hän pelkää, että raitsikoiden tulo pidentää vuorovälejä ja harventaa pysäkkejä.

Lisäksi Rosenlöf kauhistelee Turun velkaantumista, jota raitsikka lisäisi. Hän ihmettelee, että ensimmäisinä Turun investontilistalla ovat Musiikkitalo ja uusi museo.

– Kokoomus yrittää saada valtion talouden tasapainoon. Olen kysynyt, onko Turussa erilainen kokoomus, kun se ottaa helvetisti velkaa lisää,

”En hyväksy Turun pormestarimallia ja olen vaatinut, että otetaan käyttöön Tampereen malli.”

Pelko velkaantumisesta sekä halu puolustaa pieni- ja keskituloisia ovat olleet Rosenlöfin poliittisina ohjenuorina. Taustalla on perin vaatimattomissa oloissa sujunut lapsuus ja nuoruus. Lapsena hän asui isoäitinsä kanssa Piispankadulla 16 neliön vinttihuoneessa. Kansakoulun kuudennella elantoa piti jo tienata kukkalähettinä.

Ammattikoulun jälkeen työuraa urkeni ASA Radion juoksupoikana ja varastomiehenä ja sen jälkeen Turun puhelinlaitoksen ”salkunkantajana” ja keskusasentajana. Lopulta hänestä leivottiin pääluottamusmies, kunta-alan KTV:n aluetoimitsija ja aluepäällikkö.

Sdp:hen Rosenlöf liittyi jo 1960-luvun alussa. Turun valtuuston ovet avautuivat vuoden 1980 kuntavaaleissa. Sdp:n valtuustoryhmän johtoon hän kipusi vuoden 1992 vaalien jälkeen.

Rosenlöfin leipälajit ovat liittyneet energiahuoltoon, asuntopolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Kun Turun energialaitos aikanaan yhtiöitettiin, Rosenlöf ajoi silloiselle henkilöstölle ikuisen työsuhdeturvan. Maakaasun tuloa Turkuun hän ei hyväksynyt vaan vaati ja sai Naantaliin monipolttoainelaitoksen.

Terveydenhuollossa hän ajoi läpi muutoksen, jonka perusteella Turun lääkärien pitää ottaa vastaan päivässä 12 potilasta 7–8:n asemesta. Lääkärit olivat käärmeissään.

– En olekaan käynyt kaupungin omilla terveysasemilla viime vuosina. Pelkään, että minulle annetaan risiiniöljyä, hän murjaisee.

JONNY HOLMÉNHeidenkenillä syntynyt Jarmo Rosenlöf piti maineikkaan synnytyssairaalan puolia myös Turun valtuustossa. Marraskuussa 1995 Sdp sai läpi ehdotuksensa Heidekenin synnytystoiminnan turvaamisesta ainakin joksikin aikaa eteenpäin. Muutaman viikon päästä synnytystoiminta päätettiin kuitenkin lakkauttaa. Arkistokuvassa Rosenlöfin kanssa keskustelemassa Pentti Kosonen (kesk).

Demaripäättäjästä leivottiin vuonna 2013 sosiaalineuvos.

– Se on ollut minulle erittäin tärkeää. kun ei aikanaan ollut mahdollista saada koulutusta, hän herkistyy.

Rosenlöf katsookin poliittista uraansa taaksepäin varsin tyytyväisenä.

– Olen tyytyväinen, että olen saanut aikaan muitakin tuloksia kuin pelkkiä kokouspalkkioita, hän sanoo.

Vanha ay-mies tottui aikanaan sopimaan asioista Sdp:n ja kokoomuksen kesken. Suhteet vihreisiin olivat pitkään viileät, koska Rosenlöf koki tulleensa petetyksi synnytyssairaala Heidekeniä koskevassa kysymyksessä. Sittemmin haavat ovat jo arpeutuneet.

Kokoomuksen ja Sdp:n akselia rasvasi neljän valtuustokauden ajan Turku-sopimus, joka raamitti päätöksentekoa. Rosenlöf kehuu noita sopimuksia. Kaikkien valtuustoryhmien vuonna 2021 hyväksymä pormestarisopimus ei sen sijaan saa häneltä plussaa.

– Pormestarisopimus on niin ympäripyöreä, että kaikkien on helppo tulla mukaan, hän sanoo.

Artikkeli julkaistu Turun Sanomissa 30.6.2024. Jarmo Rosenlöfin 80-vuotis syntymäpäivien kunniaksi.