Kirsi Kauliomäki: Mielenterveyden ongelmiin ei pystytä tarjoamaan riittävästi apua, mutta silti lyhytterapeuttien osaamista ei hyödynnetä

Eläketurvakeskuksen mukaan noin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyden häiriöiden vuoksi ja esimerkiksi joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Mielenterveyden häiriöillä on merkittäviä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja yhteiskunnallisesti mielenterveyden häiriöt aiheuttavat taloudellisia kustannuksia. Hoitoon pääsy on tällä hetkellä suuri ongelma. Monet psykoterapeutit eivät esimerkiksi pysty ottamaan uusia asiakkaita, koska heidän aikansa ovat niin täynnä. Apua pitäisi saada nopeasti ja silloin, kun ongelmat eivät ole vielä päässeet kroonisiksi, niihin voidaan myös vaikuttaa paremmin.

Meillä on tarvetta matalan kynnyksen psykososiaaliselle tuelle ja apua pitää saada akuutteihin elämänkriiseihin sekä jo lieviin oireisiin. Lyhytterapia sopii erityisen hyvin esimerkiksi ahdistuksen hoitoon, akuutteihin elämänkriiseihin, lieviin oireisiin, itsetunto-ongelmien käsittelyyn sekä jaksamisen haasteisiin. Lyhytterapia on hyvä ja tehokas hoitomuoto, kun tilanne ei ole vielä krooninen. Lyhytterapia käyntejä on yleensä 4–20 kertaa. Lyhytterapia on myös ennalta ehkäisevää työtä.

Lyhytterapeuteilla on nimenomaan koulutusta lievien mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. Me tarvitsemme osaksi palvelujärjestelmää, palvelun, johon pääsee, kun oireita alkaa ilmaantua, akuuteissa tilanteissa ja ilman lähetettä. Meidän on myös tärkeää panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Tällä hetkellä lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa, mutta esimerkiksi Nuotti-valmennus on Kela-korvauksen piirissä. Nuotti-valmennus on henkilökohtaista valmennusta nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Kaikki eivät tarvitse pitkää psykoterapiaa ja jos apua saisi heti alkuvaiheessa ei pidemmälle terapialle olisi niin paljon tarvetta. Palvelujärjestelmässämme on tarvetta sekä pitkäkestoiselle psykoterapialle että lyhytterapialle.

Miksi emme hyödynnä koulutettuja lyhytterapeutteja osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelujärjestelmää? Miksi esimerkiksi hyvinvointialue ei hyödynnä lyhytterapeuttien osaamista mielenterveyspalveluissa?

Kirsi Kauliomäki

sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, TtM ja lyhytterapeutti

Kirjoitus julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 13.5.2024.