Turun yliopistolla on parhaillaan käynnissä tilaohjelma, jonka päämääränä on löytää kipeästi tarvittavia säästöjä. Yliopiston vähennystarve on 15 prosenttia kaikista yliopiston käytössä olevista neliöistä.
Erityinen huomio tilavähennyspaineessa kohdistuu kasvatustieteiden tiedekunnan rakennuksena tunnettuun Educariumiin, joka sijaitsee Turun yliopiston ”alakampuksella” lähellä kylpylähotelli Caribiaa. Educarium, eli tuttavallisemmin Edu, on monien muiden yliopiston rakennusten tapaan monitoimitila. Sen erityisyytenä on ainut täysimittainen liikuntasali ja lisäksi rakennuksen tiloista kovassa käytössä ovat kuntosali sekä opettajakoulutuksessa käytettävät erikoistilat, kuten kemian ja fysiikan opetuksen luokka.
Rakennuksessa sijaitsee perinteisten opetustilojen lisäksi myös kaksi opiskelijaravintolaa, yliopiston suosituin kirjasto, Exam-tenttitila, ainejärjestöjen tiloja ja muun muassa bändikellaritila.
Nyt taloudellisten paineiden vuoksi Turun yliopiston hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan Turun normaalikoulun alakampukselle siirtymistä kartoittavan hankesuunnittelun aloittamisesta. Keskiviikkona 23.10. yleisökuulemistilaisuuden pitänyt työryhmä oli toinen kahdesta hankkeeseen liittyneestä työryhmästä. Yliopiston hallitus käy näiden kahden työryhmän raporttien pohjalta keskustelua ja pohtii jatkotoimenpiteitä 15.11.2024 pidettävässä kokouksessaan.
Keskustelua seuranneena vaikuttaa todennäköiseltä, että peruskoulun ja lukion opetus siirtyisi Varissuolta yliopistokampukselle. On hyvä huomata, että tämä siirto ei vaikuta ainoastaan kasvatustieteen laitokseen, vaan koko alakampukseen aina Publicumin rakennuksesta kauppakorkeakoulun tiloihin.
Tarkastelkaa normaalikoulun siirtosuunnitelmaa talouden tunnuslukuja laajemmin, sillä opetuksen laadulla ja yhteisöllisyydellä on väliä.
Edellä mainitussa kuulemistilaisuudessa juuri työnsä päättäneen tilatyöryhmän vetäjä Markus Granlund yhtyi esittämääni huoleen kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteisöllisyyden säilymisestä. Yhteisöllisyys ja eri vaiheessa akateemista polkuaan olevien kollegojen luontainen kohtaaminen samassa rakennuksessa työskennellessä ja opiskellessa on yliopiston tiedeyhteisön ydin. Kuinka tämä yhteisöllisyys voidaan taata etenkin väistötilojen käytön vaiheessa?
Miten tämän muutoksen myötä voidaan luoda myös aidosti monitieteistä verkostoitumista ilman, että oman tieteenalan sisäinen yhteisöllisyys kärsii sen seurauksena, etteivät tiedekunnat enää ole omien rakennusten seinien sisällä?
Tilaisuuden lopuksi Granlund ehdottikin, että tämän ohjelman nimenä tulisi olla Turun yliopiston tila- ja yhteisöllisyysohjelma, sillä nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Hän muistutti myös, että yhteisöllisyys on olennainen osa myös Turun yliopiston strategiaa.
Me kaikki kasvatustieteen laitoksen käyttäjät toivommekin hartaimmin, että näitä yliopistoa koskevia tilavähennyksiä tarkastellaan laajasti, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu ja jatkuvuus eivät kärsi.
Siksi vetoankin Turun yliopiston hallitukseen: Tarkastelkaa normaalikoulun siirtosuunnitelmaa talouden tunnuslukuja laajemmin, sillä opetuksen laadulla ja yhteisöllisyydellä on väliä.
Toivon, että yliopiston hallitus kunnioittaa omaa strategiaansa päättämällä perustaa myös yhteisöllisyysohjelman, joko osaksi tilaohjelmaa tai sen rinnalle.
Mari van den Berg
Turun yliopiston kollegion kasvatustieteen tiedekunnan opiskelijaedustaja
Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan johtokunnan jäsen
Kommentit