Sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille tuli kasvatuksesta ja opetuksesta kuntien suurin toimiala. Kunnan rahoituksesta yli 60 prosenttia tulee kasvatuksen ja opetuksen sektorilta ja kun tähän lisätään vapaa sivistystyö, prosenttiosuus lähenee jo 70 prosenttia.
Oppilashuolto, mikä mielletään kasvatuksen ja opetuksen palveluksi, on kuitenkin nyt hyvinvointialueiden alla ja päätökset rahoituksesta ja palvelujen toimivuudesta tehdään siellä, ei kunnassa.
Kunnat eivät saa lähteä leikkaamaan opetuksesta lyhytnäköisten säästöjen toivossa, kuten nyt näytetään tehtävän erityisopetuksen suhteen.
Opetus on lakisääteinen palvelu, mitä ohjaa valtakunnallinen normitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Nyt sen täysimittainen toteutuminen on vaarassa, kun kuntien säästöpaineet kohdistuvat suurimpaan toimialaan eli kasvatukseen ja opetukseen.
Osassa kuntia tämä jo näkyy yt-neuvottelujen muodossa. Erityisen huolestuttavaa on kentän äänet siitä, että usein säästöt kohdistuvat erityisopetukseen sen tuntimääriä pienentämällä. Tämä toimenpide on täysin ristiriidassa sen seikan kanssa, että erityisopetuksen tarve on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Muuttunut maailmamme näyttää, että tuesta ei olisi millään tasolla varaa luopua.
Erityisopetuksen leikkaukset eivät voi tulla kysymykseen myöskään oppilaan oikeusturvan kannalta. Oppilaan kirjattu tuen tarve ei leikkauksilla vähene ja hänellä on oikeus saada tukea. Mikäli tukitoimia ajetaan alas kunnan säästötoimenpiteenä, silloin oppilaan oikeudet eivät toteudu eikä koulu pysty toteuttamaan kirjattuja toimenpiteitä, jolloin ollaan jo harmaalla alueella.
Mikäli erityisopetusta halutaan kehittää rakentamalla uusia toimintamalleja, niin se on asia erikseen ja hyvä sellainen. Säästötoimenpiteiden kohde se ei voi olla.
Vai nostaako joku kätensä ja puoltaa tuen alasajoa, puoltaa segregaatiota, puoltaa koulupudokkuutta ja samalla hyväksyy tulevat välilliset kustannukset?
Erityisopetuksesta leikkaaminen on leikkaus tulevaisuudelta; niin lasten ja nuorten kuin yhteiskunnan.
TARU PÄTÄRI
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
erityisasiantuntija
koulutuspolitiikka
Jaa tämä artikkeli