Suomalaisista 15–20 prosenttia kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä kokevat kaikenikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa. Yksinäisyyden tiedetään olevan vaarallisempaa terveydelle, kuin tupakointi ja liikkumattomuus. Yksinäisyys on aina henkilökohtainen kokemus.

Nuorilla yksinäisyys vaikuttaa pitkittyessään itsetuntoon, ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja voi johtaa syrjäytymiseen. Ikäihmisillä yksinäisyys voi aiheuttaa toimintakyvyn laskua, masennusta, muistiongelmia ja lisätä terveyspalvelujen käyttöä erilaisten oireiden vuoksi.

Voimme vaikuttaa yksinäisyyteen muun muassa vähentämällä eriarvoisuutta. Kaikenikäisille tulisi tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin ja esimerkiksi urheiluseurojen toimintaan. Työpaikoilla ja kouluissa tulee luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Hyvinvointialueet ja kunnat voivat tehdä tässäkin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Jokainen meistä, voi myös ehkäistä yksinäisyyttä. Tiedämme kaikki varmasti henkilön, joka saattaa kokea itsensä yksinäiseksi. Otetaanpa kaikki puhelin käteen, soitetaan hänelle, kysytään kuulumisia ja ehdotetaan tapaamista.

Kirsi Kauliomäki, terveydenhoitaja, hoitotyönopettaja ja lyhytterapeutti (sd)

Mika Maaskola Turun kaupunginvaltuuston pj. (sd)

Artikkeli julkaistu Turun Sanomissa 27.3.2025.