Suomessa kuoli vuonna 2025 huumausaineisiin 333 ihmistä. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tilastoidun historian aikana. Luku on pysäyttävä. Lähes joka päivä yksi ihminen kuoli huumeisiin. Kuolleista joka neljäs oli alle 25-vuotias.
Kyse on nuorista ihmisistä, joiden elämä päättyi ennenaikaisesti. Jokainen heistä oli jonkun lapsi, läheinen ja ystävä.
Jokaisen kuoleman kohdalla on aiheellista kysyä, olisiko se ollut estettävissä. Huumekuolemien määrä kertoo vakavista puutteista suomalaisessa huumepolitiikassa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua riittävän ajoissa.
Samaan aikaan kun huumekuolemat lisääntyvät, päihdepalveluiden resursseja on vähennetty. Palvelujärjestelmän painopiste on siirtynyt yhä enemmän avohoitoon, ja laitosmuotoiseen päihdekuntoutukseen pääsy on vaikeutunut. Kaikki eivät kuitenkaan kykene toipumaan avohoidon turvin. Tarvitsemme riittävästi erilaisia hoitomuotoja ja mahdollisuuden saada apua silloin, kun sitä tarvitaan.
Yksi konkreettinen keino ehkäistä kuolemia olisi valvottujen huumausaineiden käyttötilojen käyttöönotto. Niissä huumausaineita käyttävät ihmiset voisivat käyttää aineita turvallisemmassa ympäristössä terveydenhuollon ammattilaisten läheisyydessä. Samalla heidät olisi mahdollista ohjata sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.
Huumekuolemien määrä kertoo vakavista puutteista suomalaisessa huumepolitiikassa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Puhtaiden käyttövälineiden jakaminen ja terveysneuvonta vähentäisivät myös vakavia pistosinfektioita ja muita terveyshaittoja. Tämä on erityisen tärkeää, sillä huumausaineiden käyttöön liittyvät kasvavat hepatiitti- ja hiv-tartunnat ovat niin ikään huolestuttava ongelma.
Valvotut käyttötilat herättävät edelleen vastustusta, vaikka niiden hyödyistä on näyttöä useista maista. THL:n mukaan noin 65 prosenttia suomalaisista hyväksyisi niiden käyttöönoton. Kyse ei ole huumausaineiden käytön hyväksymisestä, vaan ihmishenkien pelastamisesta ja terveyshaittojen vähentämisestä.
Valvotut käyttötilat voivat myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia ehkäisemällä vakavia infektioita ja niiden seurauksia, kuten amputaatioihin johtavia komplikaatioita. Inhimillisen vastuun lisäksi kyse on siis myös taloudellisesti järkevästä toiminnasta.
Valvottujen käyttötilojen rinnalla tarvitaan muitakin kiireellisiä toimia. Eduskunnan on hyväksyttävä viipymättä lainsäädäntö, joka mahdollistaa opioidiyliannostusten vastalääkkeen laajemman jakelun. Hyvinvointialueiden on lisättävä yliannostusten ehkäisyä koskevaa tiedotusta ja varmistettava naloksonin saatavuus sitä tarvitseville. Nenän kautta annosteltava naloksoni voi opioidiyliannostuksessa palauttaa hengityksen ja pelastaa hengen ennen ensihoidon saapumista.
Huumekuolemien ennätysluku ei saa jäädä jälleen yhdeksi tilastoksi muiden joukossa. Meillä on keinoja ehkäistä kuolemia, vähentää haittoja ja tarjota apua. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja konkreettisia päätöksiä. Yhtäkään nuorta ei pidä menettää siksi, ettei apua ollut saatavilla oikeaan aikaan.
IRIS NORDMAN
Eduskuntavaaliehdokas
Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 3.11.2026.
Vastaa