Kuntavaaliohjelma 2021

PIDETÄÄN HUOLTA TURUSTA. TURKU PITÄÄ HUOLTA MEISTÄ.

Turun SDP:n kuntavaaliohjelma 2021

1. Johdanto

Turku on 800-vuotiaana vuonna 2029 korkeatasoinen, eurooppalainen sivistys- ja teknologiakaupunki, jossa on turvallista asua niin palveluiden kuin kaupunkiympäristön puolesta. Turkua kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.  Seudun veturi Turku nousee koronan alhosta huomioimalla työllisyyden ja tulevaisuuden kaikissa päätöksissään. Pormestarijärjestelmän ansiosta kuntalaisen ääni kuuluu prosessin alusta loppuun. Luottamushenkilöt tekevät saumatonta yhteistyötä osaavan virkamiesorganisaation kanssa.

Turun, Varsinais-Suomen ja koko Suomen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nopeasti me toivumme koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja mikä tulee olemaan uusi normaali. Siksi Turun on tehtävä kriisiajan politiikkaa talous ja peruspalvelut huomioiden. Turun investoinneista on laadittava selkeät investointisuunnitelmat, ja vapaalle kansalaiskeskustelulle on varattava riittävä aika.

Ohjelmassamme paneudutaan ajankohtaisiin kaupunkipolitiikan kysymyksiin politiikkalohkoittain. Kunkin osion jälkeen on lyhyesti listattu sen osion keskeisimmiksi katsomamme tavoitteet.

Turun SDP:n tavoitteet pähkinänkuoressa

1. Turun terveydenhuoltoa on kehitettävä: omalääkärijärjestelmällä turvataan jokaiselle pääsyn nopeasti lääkäriin. Digitaalisilla toiminnoilla ja palveluohjauksella parannetaan hoidon saantia.

2. Turku on merkittävä koulu- ja opiskelukaupunki. Kouluja ja opetusta kehitetään: tilojen on oltava viihtyisiä ja turvallisia sekä opetuksen innostavaa ja monipuolista. Lisäksi koulujen tukipalvelut tulee laittaa kuntoon.

3. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla Turkuun saadaan lisää työpaikkoja sekä teollisuuteen ja palvelualoille että korkeatasoisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

4. Turun ympäristö pidetään viihtyisänä: puistoista, lähiluonnosta ja virkistysalueista huolehditaan.

5. Lisätään sosiaalista tasa-arvoa: laajennetaan maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus neljävuotiaisiin.

6. Painopisteeksi otetaan asioihin puuttuminen hyvissä ajoin ja ongelmien ennaltaehkäisy. Turun on otettava käyttöön oma mielenterveysohjelma.

7. Vanhuspalveluiden on oltava hyvälaatuisia, oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja.

8. Järjestöjen osaamista ja potentiaalia käytetään vuorovaikutteisesti.

9. Keskustaan tulee saada vakituinen avoin nuorisotila.

10. Otetaan käyttöön liikkumisohjelma, jossa erityisenä painopisteenä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten liikuntapalvelut.

11. Kattava lähikirjastoverkko on kulttuuritoimintamme kivijalka. Kirjastojen roolia aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa tulee entisestään lisätä.

12. Turusta tehdään Suomen ympäristöpääkaupunki huomioimalla ympäristö kaikessa päätöksenteossa.

13. Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä kaupungin ilmastosuunnitelman mukaisesti.

14. Uusille asuinalueille rakennetaan monipuolisesti kaikenlaisia huoneistotyyppejä eri hallintamuodoissa.

15. Kaupungin rakennusvalvontaan taataan riittävät henkilöresurssit lupakäsittelyn sujuvoittamiseksi.

16. Päätöksenteon tulee olla avointa, ja aktiivista kansalaiskeskustelua on edistettävä.

17. Terveellä taloudenpidolla mahdollistetaan laadukas palvelutaso myös tulevaisuudessa. Heti koronatilanteen mahdollistaessa on tehtävä sopeuttamiseen tähtäävä talousohjelma.

 

2. Varhaiskasvatus ja opetus

Varhaiskasvatus ja opetus antavat yksilölle tukevan pohjan tavoitella unelmiaan. Laadukkaan ja tasa-arvoisen koulupolun tulee mahdollistaa se, että jokaisella turkulaislapsella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa yhteisön arvostettuna jäsenenä. Oikeus sivistykseen on myös itsessään tärkeä arvo, jota tulee vaalia.

Kasvavana ja kehittyvänä kaupunkina Turun on huolehdittava siitä, että tulevaisuuden turkulaiset ovat yhä korkeammin koulutettuja ja saatavilla on osaamistarpeita vastaavaa työvoimaa. Kaupungin monipuolinen koulutustarjonta tavoittaa yhä useamman turkulaisen. Tänään peruskoulua käyvät ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. Turun tulee menestyä kilpailussa osaavasta väestöstä muiden kaupunkien kanssa.

Tavoitteet

  • Otetaan pitkän tähtäimen tavoitteeksi kaupungin osaamisen visio koulutustavoitteiden saavuttamisessa.
  • Tiede- ja teknologiapolkua laajennetaan turkulaisessa koulutussektorissa.
  • Turkulaisten koulutustasoa nostetaan.

2.1 Varhaiskasvatus

Laadukas varhaiskasvatus luo tutkitusti pohjan lapsen myöhemmälle opinpolulle. Sen merkitys yksilölle on suurempi kuin minkään muun myöhemmän koulutuksen. Siksi osallistumisastetta varhaiskasvatukseen tulee yhä nostaa. Turussa maksuton varhaiskasvatus tulee ulottaa viisivuotiaiden lisäksi neljävuotiaisiin.

Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen perheen saatavilla – lähipalveluna. Työelämän muuttuessa myös vuorohoitoa tulisi olla yhä kattavammin tarjolla eri asuinalueilla. Kunnan itse tuottaman palvelun määrää suhteessa yksityiseen tuotantoon on lisättävä, jotta perheillä säilyy joka puolella kaupunkia aito mahdollisuus kunnalliseen varhaiskasvatuspaikkaan.

Jo nyt Turulla on vaikeuksia rekrytoida päteviä varhaiskasvatuksen opettajia. Turussa on luotava järjestelmä, jossa jokaisella lapsiryhmällä on oltava pätevä varhaiskasvatuksen opettaja esimerkiksi täydennyskoulutusta suosimalla. Tärkeää on huolehtia opetushenkilökunnan ohella myös ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan riittävyydestä.

Lasten kasvuolosuhteissa tapahtuvien erojen kasvaessa varhaiskasvatuksen merkitys korostuu entisestään. Varhaiskasvatus on keino havaita ajoissa oppimisvaikeuksia ja tuen tarpeita. Psykologin ja perhetyöntekijän palvelut tuleekin kytkeä osaksi varhaiskasvatusta, ja tulee selvittää psykiatristen sairaanhoitajien osuutta varhaiskasvatuksessa.

Turussa on paljon ruotsinkielisiä lapsia, joilla ei ole aina mahdollisuutta lähipalveluihin. Palvelujen turvaamiseksi kaupungin on varmistettava varhaiskasvatukseen asianmukaiset tilat molemmille kieliryhmille. Osana kaksikielisyyden tukemista lisätään kielikylpytoimintaa. Tämä voisi mahdollistaa myös uudenlaisia projekteja kielirajojen yli.

Turussa kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannukset ovat muita suuria kaupunkeja korkeammat. Yksi syy on korkeat kiinteistökustannukset. Turussa tulee kustannusten hillitsemiseksi ottaa käyttöön ”Turku-päiväkoti”. Tämä tarkoittaa tulevien uudispäiväkotien suunnittelemista yhden mallin mukaisiksi, jolloin muutetaan vain rakennuksen kokoa lapsiryhmämäärää vastaavaksi.

Tavoitteet

  • Laajennetaan maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus neljävuotiaisiin.
  • Tuetaan lastenhoitajien muuntokoulutusta varhaiskasvatuksen opettajaksi, jotta uudet kelpoisuusvaatimukset kyetään täyttämään.
  • Lisätään kielikylpytoimintaa varhaiskasvatukseen.

2.2 Perusopetus

Perusopetuksen kulmakivi on laadukas ja tasa-arvoinen lähikoulu. Niillä alueilla, joilla on sosiaalisia haasteita, on kaupungin tuettava kouluja tehokkaammin. Siksi esimerkiksi Lausteella on säilytettävä oma koulu. Turussa toteutettu positiivisen diskriminaation malli on osoittautunut toimivaksi, ja sitä on tarvittaessa vahvistettava. Samalla on varmistettava, että jokaisessa koulussa oppilaalla on mahdollisuus yksilölliseen tukeen silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Lähikouluja on vahvistettava varmistamalla kattava valinnaisainetarjonta. Esimerkiksi kielivalikoimaa voidaan laajentaa koulujen tiiviillä yhteistyöllä, ja näin varmistaa mahdollisimman laaja kielivarannon kartuttaminen.

Tulee taata, että Turussa opetusryhmien koot ovat kohtuulliset. Luokkakoon sijaan on syytä tarkastella opetus- ja tukihenkilöstön ja lasten määrän suhdetta koulukohtaisesti. Uudenlainen oppiminen on usein myös yhteistyötä ja oppiainerajat ylittävää, jolloin opetusryhmät voivat muodostua erilaisiksi eri oppimistilanteissa.

Kuten varhaiskasvatuksessa, myös perusopetuksessa on syytä edistää sivistys- ja sosiaalisektorin saumatonta yhteistyötä. Sosiaalipalvelut tulee kytkeä joustavasti osaksi koulupäivää. Koulujen ja oppilaitosten tulee olla oppimis- ja hyvinvointiympäristöjä, jotka tukevat jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä moniammatillisesti.

Päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto herättää Turussa huolta. Kiinteistöjen hoidon ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ovat osoittautuneet epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Rehtoreiden ja päiväkotien johtajien aikaa tuhlaantuu runsaasti kiinteistön hoidon organisointiin. Siksi Turun tulee siirtyä takaisin ns. talonmiesmalliin kaupungin omana toimintana.

Tavoitteet

  • Huolehditaan, että kouluissa oppilaiden ja henkilöstön suhdeluku takaa laadukkaan oppimisen ja tuen tarpeisiin vastaamisen.
  • Laajennetaan koulujen valinnaisainevalikoimaa. Erityisesti kielivalikoiman pitää olla kaikkien tasa-arvoisesti saatavilla.
  • Vahvistetaan oppilashuoltoa ja psykologipalveluja sekä kytketään sosiaalipalvelut joustavasti osaksi koulupäivää. Koulujen ja oppilaitosten tulee olla oppimis- ja hyvinvointiympäristöjä, jotka tukevat jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä moniammatillisesti.
  • Luodaan yhteistyössä vapaa-aikatoimialan kanssa kattavaa kerhotoimintaa, ja tarjotaan pienimmille lapsille alueellista kesätoimintaa.
  • Palataan kouluissa takaisin ns. talonmiesmalliin.

2.3 Toinen aste

Tulevan valtuustokauden aikana oppivelvollisuuden pidentäminen astuu voimaan täysimääräisesti. Turun strategisena tavoitteena on ollut, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuuden laajentaminen tukee tätä tavoitetta erinomaisesti.

Koska kaupungille aiheutuu oppivelvollisuuden laajentumisesta kustannuksia, on olennaista saattaa se voimaan tehokkaasti. Keskeistä on toimiva oppilashuolto sekä oppilaan henkilökohtainen ohjaus ja opintopolut. Ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä lähiopetustunteja opintojen alkupuolta painottaen. Kaupungin ja sen yhtiöiden on oltava aktiivisia toimijoita työssäoppimispaikkojen tarjoajana.

Ammatillisen koulutuksen Taito-kampuksen valmistuminen Itäharjulle luo samalla aivan uudenlaisia mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön. Tavoitteeksi on asetettava, että yli puolet ammattiin valmistuneista jatkaa opintoja korkeakoulussa. Mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen ruotsiksi ja englanniksi on lisättävä. 

Ammatillisen koulutuksen toisen kampusalueen suunnittelu pitää käynnistää siten, että Peltolan, Juhannuskukkulan ja mahdollisesti Kuormakadun toiminnot yhdistetään.

Lukiokoulutus on valtakunnan mittareilla mitattuna Turussa huipputasoista. Näin tulee olla jatkossakin. Lukio-opintoja on Turussa voitava suorittaa joustavasti molemmilla kotimaisilla kielillä.

Etäopetus sekä etäoppiminen tulee jatkossa saada osaksi normaalia lukio-opiskelua. Tämä lisää valinnanvapautta ja joustavuutta kurssien suorittamiseen niin Turun kaupungin lukioiden välillä kuin maakunnallisestikin.

Tärkeää on panostaa koko toisen asteen laajuisesti riittävään opinto-ohjaukseen ja huolehtia etenkin putoamisvaarassa olevista opiskelijoista.

Tavoitteet

  • Oppivelvollisuuden laajentuessa on panostettava entistä enemmän henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen.
  • Tavoitteena on oltava se, että yhä useampi ammattiin valmistuva jatkaa opintoja korkeakouluissa.
  • Luodaan lukio-opintoihin uudenlaisia etäopiskelumahdollisuuksia.
  • Selvitetään lukiokoulutuksen lisätilatarpeet, vastataan niihin ja käynnistetään ammatillisen koulutuksen toisen kampusalueen suunnittelu

2.4 Korkeakoulut ja vapaa sivistystyö

Turun vahvuuksia ovat kaupungin poikkeuksellisen laaja korkeakouluverkosto ja sen lähemmäs 40 000 korkeakouluopiskelijaa. Korkeakouluyhteisön menestyminen hyödyttää kaupunkia laajasti ja tuo elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sen muille asukkaille. Tulee myös turvata, että kaupunki ja yritykset pystyvät tarjoamaan korkeakouluopiskelijoille riittävästi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, jotta työllistyminen alueelle taataan.

Korkeakouluyhteisö vetää jäseniä myös muualta Suomesta ja maailmasta. Kaupunki ja korkeakoulut etsivät yhdessä keinoja ja luovat toimintamalleja, jotta etenkin kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden sopeutuminen Turkuun olisi entistäkin helpompaa.

Tavoitteena on luoda selkeitä valintapolkuja etenkin toiseen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välille. Korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyönä voitaisiin toteuttaa erilaisia ”kurkistuskursseja”, joiden avulla toisen asteen opiskelijat voisivat tutustua jatko-opintoihin entistä paremmin.

Elinikäistä oppimista tarjoavat myös kaupungin kaksi työväenopistoa. Ne toimivat kohtaamispaikkoina ja mahdollistavat matalalla kynnyksellä kaikille pääsyn kehittämään omia taitojaan.  Tavoitteena on, että vapaa sivistystyö ja kaupungin muu koulutusverkko toimivat tiiviissä yhteistyössä. Toiminnan tulee olla taloudellisesti turvattua.

Turun ammattikorkeakoulun muuton myötä Kupittaan alueen korkeakoulukampus on tiivistynyt entisestään. Kampusalueen kulkuyhteyksiä, opasteita ja kaavoitusta tulee jatkossa kehittää vielä entistä enemmän viihtyisyyden ja korkeakoulujen yhteistyön mahdollistamisen näkökulmasta. Alueen liikkumista kehitetään etenkin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn näkökulmista.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on yhä lisättävä ja vahvistettava.

Tavoitteet

  • Mahdollistetaan elinikäinen oppiminen kaikille turkulaisille vahvan korkeakouluyhteisön ja kaupungin koulutusverkon yhteistyönä.
  • Kehitetään korkeakoulukampusta viihtyisyyden, avoimuuden ja yhteistyön näkökulmista.
  • Tuetaan nuorten jatko-opintoihin hakeutumista huomioiden erityisesti aliedustetut ryhmät.

3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Turun SDP sitoutuu tekemään töitä toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden eteen. Ihmisten on saatava hoitoa ja hoivaa oikea-aikaisesti ja entistä joustavammin. Turun tulee edistää ja sitoutua terveyttä edistäviin toimiin poikkisektoraalisesti THL:n “Health in All Policies”-mallin mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tehdään kaikilla kunnan sektoreilla, mikä nimenomaan vaati poikkisektoraalista yhteistyötä. Samalla luodaan pohjaa soteratkaisun jälkeiselle ajalle, jolloin terveydenhuolto on maakuntien harteilla mutta ennaltaehkäisevä työ kunnilla.

Ikäihmisten ja vammaisten palveluiden tason on parannuttava niin kotiin tuotavien palveluiden kuin palveluasumisen osalta. Myös sairauksia ja ongelmia ehkäiseviä, kuntouttavia palveluita tulee kehittää. Sosiaalipalveluiden on oltava saatavilla niin kiireisessä kuin jatkuvassa tarpeessa. Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tavoitteena tulee olla se, että turkulaiset ovat jatkossa terveempiä ja voivat paremmin.

Päättynyt vuosi 2020 on ollut poikkeuksellisen raskas hyvinvointipalveluita paljon käyttäville ihmisille. Erilaiset terveyspalvelut ovat ruuhkautuneet, ja jonoissa olevien ihmisten terveysongelmien ennustetaan pahenevan. Monet sosiaalipalvelut ovat olleet tauolla, omaishoitajien jaksaminen on tiukoilla, kotona ja laitoksissa tapahtuvien hoivapalveluiden asiakkaat ovat kärsineet tilanteesta ja hoivatyöntekijät ovat venyneet äärimmilleen. Kaupungin pitää luoda oma ”Eroon Koronasta”-toimenpideohjelma, joka keskittyy epidemian lääketieteellisten haittojen ohella myös epidemian sosiaalisiin, psyykkisiin ja terveydellisiin seurauksiin.

3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turussa ihmisten tulee saada apua sairautensa hoitamiseen tai muuhun haastavaan elämäntilanteeseen helposti ja kohtuullisessa ajassa, ja heidät tulee osata ohjata oikeanlaisten palvelujen piiriin ilman pallottelua luukulta toiselle. Ongelmiin tulee puuttua ajoissa, millä on inhimillisten vaikutusten lisäksi myös tärkeä merkitys kustannusten hillinnän kannalta. On siis myös kuntien talouden kannalta järkevää panostaa ennaltaehkäisyyn ja kunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Turku on alueellisesti eriarvoinen: pienituloisuus ja muu koettu huono-osaisuus keskittyvät tietyille alueille. Haluamme tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä pysäyttää erojen kasvun. Riittävän aikaisella tuella ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä pystytään torjumaan eriarvoisuutta, lisäämään hyvinvointia ja edistämään turkulaisten terveyttä.

Terve mieli on yksilön kokonaisterveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn peruspilari. Tavoitteena on luoda Turulle oma mielenterveysohjelma, jolla voimme varmistaa, että mielenterveyspalveluihin panostetaan niin ennaltaehkäisevissä kuin mielenterveyttä edistävissä toiminnoissa kattavasti eri ikäryhmissä ja koko kaupungissa. Tarvitsemme lisäsatsauksen korjaaviin palveluihin ja erityisesti avoterveydenhuoltoon. 

Mielenterveysohjelman ja sen toimeenpanon avulla turvaamme, että jokainen turkulainen saa ajoissa apua, kun sitä tarvitsee. Mielenterveysohjelmaa tulee seurata myös kustannusten näkökulmasta, sillä tehokas mielenterveystyö johtaa lopulta kustannusten laskuun, kun turkulaiset voivat nykyistä paremmin. Mielenterveysohjelmassa tulee painottaa erityisesti lasten- ja nuorten palvelukokonaisuutta ja varhaista tukea perheille. Ikäihmisten palveluissa mielenterveyden häiriöitä hoidetaan usein lääkehoidolla ja ryhmä- ja yksilöhoitoa on vähemmän. Laajennetaan siis psykiatristen sairaanhoitajien palveluita kohdennetusti varhaiskasvatukseen ja ikäihmisten palveluihin. Tuetaan psykiatrian ja sosiaalityön tiiviimpää yhteistyötä niin kunnan, sairaanhoitopiirin kuin tulevan hyvinvointialueen kesken. Edistetään aktiivisesti matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä näiden integroimista.

Turussa tavoitteena on tehdä terveyskeskuspalveluista, vanhustenhuollon palveluista ja kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtä hyviä kuin keskus- ja yliopistosairaalat sekä parhaat sosiaalipalvelumme jo nyt ovat. Tämä on keskeinen tavoite sote-uudistuksessa ja tulevaisuuden terveyskeskuksissa.

Meillä on maailman vastuullisin ja parhaiten koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, mikä on nähty vaikkapa koronakriisin aikana. Silti Turussa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja palveluiden saavutettavuudessa on haasteita. Lääkärille ja hammaslääkärille pääsy tai vanhustenhuollon palveluiden laatu, vammaispalveluiden laajuus, päihdehuollon saatavuus tai lastensuojelun toimivuus tarvitsevat Turussa jatkuvaa kehittämistä. 

Tulevan valtuustokauden tärkein tavoite on omalääkärijärjestelmä, joka turvaa jokaiselle pääsyn nopeasti lääkärille. Terveyskeskusten mahdollisuutta laajentaa etävastaanottoja ja lisätä digipalveluita on kehitettävä. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni. Tämä voidaan varmistaa kehittämällä palveluketjun toimivuutta kuten sitä, että puhelimeen vastataan ja asiat ovat hoidossa. Tämä ei välttämättä edes vaadi lisäresurssia, vaan uudenlaisia toimintatapoja kuten palveluohjauksen kehittäminen ja moniammatilliset tiimit. Lisäksi kaupungin nettisivujen rakennetta, käyttäjälähtöisyyttä ja sisältöä tulee kehittää ja selkeyttää hyvinvointipalveluiden osalta.

Asiakasmaksut eivät saa muodostua pienituloisille hoitoon hakeutumisen esteeksi. Palveluohjaukseen tulee panostaa. Palveluseteleitä käytettäessä on huolehdittava siitä, että jokainen asiakas osaa käyttää niitä itselleen edullisimmalla tavalla.

Sosiaalinen luototus tulee vakinaistaa. Pienituloisen henkilön, jolla on tilapäisessä maksuhäiriötilanteessa kysy suoriutua luoton takaisinmaksusta, mutta jolla ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista markkinaluottoa, tulisi saada sosiaalisista syistä luottoa kunnalta.

Turussa tulee kokeilla lyhyempää työpäivää Turun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on sama palkka, mutta lyhyempi työpäivä, koska se lisää tehokkuutta ja jaksamista.

Vammaispalveluiden osalta palvelujen tarve on usein läpi elämän kestävää ja monenkirjavaa. Siksi vammaisten palvelutarpeen selvitys tulee tehdä pitkällä tähtäimellä ottaen huomioon iän ja kehitystason edellyttämät tarpeet tai muutokset. Turun SDP tukee vammaisten oikeuksia saada muun väestön kanssa yhdenmukaiset palvelut kuten esimerkiksi koulu- ja opiskelumahdollisuudet, työllistymistä tukevat toimenpiteet, sekä asumista-, harrastus- ja viriketoimintaa lakien mukaan. Palveluja tuotetaan pääasiassa seutuyhteistyöllä erityishuoltopiirin kautta.

Tavoitteet

  • Turun on otettava käyttöön oma mielenterveysohjelma.
  • Otetaan käyttöön omalääkärijärjestelmä, joka turvaa jokaiselle pääsyn nopeasti lääkärille.
  • Kehitetään ja laajennetaan etävastaanottoa ja digipalveluita terveyskeskuksissa. Palveluohjauksella tehostetaan oikeaan palveluun pääsyä.
  • Vakinaistetaan sosiaalinen luototus pysyväksi toimintamalliksi.

3.2 Ikäihmisten palvelut

Turussa asuu paljon vanhusväestöä. Heistä suurin osa tulee toimeen kotonaan. Kotona asumisen jaksamista tuetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Erityinen huomio on kohdennettava ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen. Järjestöjen asema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on turvattava joko kaupungin, uuden hyvinvointialueen tai mahdollisesti molempien toimesta.

Kaupunkisuunnittelulla edistetään muiden vanhuspalvelujen ohella ns. välimuotoista asumista mahdollistaaksemme ihmisten asuminen kotona pitempään ilman raskaampaa hoitoa. Asumismuodossa taataan hoivan ja kotipalvelun sekä digipalveluiden helppo saatavuus sekä lisätään ikäihmisten mahdollisuuksia valita palveluita tarveperusteisesti. 

Palveluohjaus tulee toteuttaa yhden luukun periaatteella. Palvelutarpeen arvion pitää olla oikea-aikaista ja tarvittavat palvelut pitää pystyä tuottamaan viipymättä. Palvelun laadussa pitää olla samat kriteerit niin julkisella sektorilla kuin yksityisellä palvelutarjoajallakin. Vanhustenhuollon laadunvalvonta on saatava kuntoon. Kunnan tulee maksaa palvelusta ihmisen kunnon mukaan, eikä säästää hoidon laadusta. Laatu kärsii ja hoitajat väsyvät, kun huonokuntoisia asiakkaita on parempikuntoisten paikoilla.

Uusi hoitajamitoitus parantaa raskaamman hoidon laatua, mutta hoitoalan vetovoimaa on lisättävä, jotta alalle hakeutuu riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Työntekijöiden on saatava keskittyä omaan toimenkuvaansa. Alan veto- ja pitovoimaa voidaan lisätä esimerkiksi työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia parantamalla, ottamalla käyttöön rutiininomaista työtä vähentävää ja työn mielekkyyttä parantavaa teknologiaa sekä lisäämällä mahdollisuuksia omaan työhön vaikuttamiseen esimerkiksi ottamalla käyttöön itseohjautuvia tiimejä. 

Turussa omaishoito tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata omaishoitajan jaksaminen tarkoituksen mukaisilla palveluilla, riittävällä palkkiolla ja vapailla. Omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia palvelu- ja asumisratkaisuja. Erityisesti perhehoitomuotoja tulee kehittää. Vapaaehtoistyön koordinointi on koottava selkeämmin yksiin käsiin. Nykyiset käytännöt ovat hajanaisia ja epäselviä.

Tavoitteet

  • Edistetään välimuotoista asumista.
  • Omaishoito tulee mahdollistaa ja omaishoitajien jaksamisesta tulee pitää kiinni.
  • Vanhuspalveluiden on oltava hyvälaatuisia, oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja.
  • Työnantajien on panostettava vanhuspalveluiden vetovoimaan, jotta hoitajamitoitus voidaan toteuttaa.

3.3 Lapsiperheet ja lastensuojelu

Lapsiperheille tulee järjestää ennaltaehkäisevää tukea niin, että ongelmien synty saataisiin vältettyä. Näin saadaan sekä inhimillistä että taloudellista säästöä. Suurin ongelma on, että perheet saavat tarvitsemaansa apua viiveellä. Tuen saanti voi myös riippua asuinalueesta. Siksi kouluihin integroidut psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä psykiatristen sairaanhoitajien kanssa tulee varmistaa myös varhaiskasvatuksen puolella. 

Onnistuneessa avussa on oleellista osoittaa ajoissa selkeä vastuutaho viranomaisen toimialasta ja asuinalueesta riippumatta. Myös varhaiskasvatuksen rooli on keskeinen ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Tulee pilotoida sitovaa mitoitusta lastensuojelun sosiaalityössä.

Perheiden tukemiseen ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kokeilla ns. Raision mallia (”lainaa kirjastosta kotipalveluja”), jotta matalan kynnyksen ja nopean avun saanti mahdollistuisi. Myös sähköisillä palveluilla auttaminen tulee selvittää. Pääasia on, että jokainen apua tarvitseva saa sitä nopeasti. Järjestöjen arvoa matalan kynnysten palveluiden osalta ei voi kyllin korostaa.

Lasten ja nuorten kohdalla pahoinvointi on vahvassa kasvussa, erityisesti koronan vuoksi. Syrjäytyminen on vahva turvallisuusriski. Kunnan talouden kannalta on järkevää panostaa ennaltaehkäisyyn ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä ennaltaehkäisyn taloudellisuus on huomioitava koko elinkaaren ajan, ja panostusta tähän tulee lisätä merkittävästi. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella ja oikeanlaisilla toimenpiteillä pystytään torjumaan eriarvoisuutta, lisäämään hyvinvointia ja edistämään turkulaisten terveyttä. Turussa on vauhditettava perhekeskusten kehittämistä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Turussa on kehitettävä perhekeskusten kautta toimiva ”Onnellinen ja hyvinvoiva lapsi” -ohjelma. Nämä yhdessä toimivat myös siltana yli koronan.

Laajennetaan Mäntymäen terveysasemalta tuttu "korvakipuisten lasten aamuvastaanotto" kaikkien turkulaislasten ulottuville.

Tavoitteet

  • Apua perheille on tarjottava riittävän varhain.
  • Järjestöjen osaamista ja potentiaalia käytetään vuorovaikutteisesti.

 3.4 Kansainvälisyys ja kotouttaminen

Turku on kansainvälinen sivistys- ja teknologiakaupunki. Siksi jokaisella turkulaisella tulee olla oikeus kielen oppimiseen, opiskeluun, työhön ja omaan kotiin. Kansainvälisyyspalvelut ovat avainasemassa, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Osaavaa työvoimaa tarvitaan lääketeollisuuden, telakan ja korkeakoulujen tarpeisiin. Asukkaan näkökulmasta palveluohjauksen kehittäminen on edelleen kesken. Etenkin vieraskielisten valmistavat opinnot muun muassa ammatillisessa koulutuksessa tulee turvata, jotta valmiudet kouluttautumiseen ja opinnoissa etenemiseen ovat mahdollisimman hyvät.

Haluamme panostaa terveydenhuoltoon ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön erityisesti niillä alueilla, joille etnisiä vähemmistöjä on enemmän keskittynyt. Asuntopolitiikalla on hajautettava etnisiä keskittymiä kotouttamisen edistämiseksi.

Turussa tulee luoda suunnitelmallinen kotouttamisohjelma. Turun toimilla ja ilmapiirillä on merkittävä vaikutus vieraskielisten kotoutumisprosessin etenemiseen. Kotouttamisohjelmassa tulee käsitellä kotouttamisen kokonaishallintaa ja hallintoa. Toiseksi tulee tarkastella kotoutumisprosessin tila- ja aikaulottuvuuksia sekä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen rakentumista. Kolmanneksi tulee kehittää paikallistason toimijoiden osaamista kotouttamispolitiikan muotoilussa ja toteuttamisessa. Lopuksi selvitetään kotoutumisen edistämiseksi työmarkkinoiden, asumisen, hyvinvoinnin ja koulutuksen näkökulma. 

Kiireellisen hoidon lisäksi paperittomille pitää mahdollistaa alaikäisten lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien terveydenhoitopalvelut.

Tavoitteet

  • Kotouttamisen palveluohjausta on kehitettävä ja luotava kotouttamisohjelma.
  • Turun tulee panostaa kansainvälisyyspalveluihin.

3.5 Asunnottomuus

Turussa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten asunnottomia heti Helsingin jälkeen. Haluamme hallitusohjelman mukaisesti poistaa asunnottomuuden kahden hallituskauden aikana. Asunnottomuus on monimuotoinen ongelma ja siksi sen poistaminen vaatii erilaisia toimia. Tuemme niitä tahoja, jotka jo nyt tekevät erittäin hyvää työtä asunnottomien hyväksi.

Turun asunnottomuutta poistetaan rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja, tarjoamalla erilaisia asumismuotoja ja parantamalla asunnottomien ohjausta. Nuorten syrjäytymistä ja köyhyyttä tulee ennaltaehkäistä tehokkaasti erityisesti alle 25-vuotiailla, minkä ikäryhmän asunnottomuus on Turussa lisääntynyt lähivuosien aikana. Haluamme myös parantaa asunnottomien ensisuojan palveluita.

Tavoitteet

  • Asunnottomuus poistetaan Turusta kahden seuraavan hallituskauden aikana hallitusohjelman mukaisesti.
  • Tietoa eri asumisen vaihtoehdoista on lisättävä ja välitettävä palveluohjauksen keinoin.

4 Kulttuuri, liikunta ja nuoriso

4.1 Kulttuuri

Valtuustokauden alussa tulee kuluneeksi 10 vuotta menestyksekkäästä Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuodesta. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden lisäksi turistien kiinnostus kaupunkiamme kohtaan johti siihen, että panostus kulttuuriin toi siihen osoitetut varat takaisin korkeiden korkojen kera. Pysyvien vaikutusten arviointi ja siitä tehtävät johtopäätökset ovat ajankohtaisia vuonna 2021.

Kirjastolaitoksen lippulaivana toimiva, ihailtu ja palkittu Turun pääkirjasto on kirjallisen kulttuurin lisäksi myös muunlaisen kulttuurin keskus. Pääkirjaston laadukkaat palvelut ja laajat aukioloajat on turvattava myös tulevaisuudessa. Lähiöissä toimivat omatoimikirjastot mahdollistavat joustavat ja laajat aukioloajat, mutta automaatio ei saa tyystin korvata henkilökohtaista asiakaspalvelua. Kirjastojen roolia aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa tulee entisestään lisätä. Esimerkiksi lasten ja nuorten lukutaitoon ja -intoon tarvitaan lähivuosina lisäpanostusta. Kirjastojen ja koulujen yhteistyötä on lisättävä ja elämyspolkuun panostettava.

Teatteri toimii laadukkaalla ohjelmistollaan kapasiteettinsa äärirajoilla, mutta yleisen hyväksyttävyyden kannalta on syytä pohtia myös kohtuuhintaisempien lippujen riittävyyttä.

Turun Filharmonisen orkesterin (TFO) tilakysymys on ratkaistava, kuten SDP on jo vuosikymmeniä vaatinut. Se ei voi kuitenkaan tarkoittaa merkittävää käyttötalouden kasvattamista vuokrakulujen lisäksi. Kasvaville vuokrakustannuksille on löydyttävä vastineeksi lisäarvoa.

Arkkitehtonisesti kauniin Itsenäisyydenaukion täyteen rakentaminen ei ole perusteltua tilaongelman kiireelliseksi ratkaisuksi. Vanhan konserttitalon täyttöaste on ollut korkea, joten voimme odottaa uuden tilan myötä TFO:n saavan osakseen entistä huikeampaa huomiota. Uusi musiikkitalo on siis rakennettava vastaamaan näitä odotuksia. Siksi on selvitettävä lisääntyneen tiedon valossa, voisiko musiikkitalon vielä rakentaa Turun satamaan, Hämähäkkitontille tai Kupittaan kannelle. Kokonaisratkaisussa tulisi myös huomioida kulttuurin kolmannen sektorin ja kongressimyynnin tarpeet.

Turku on Suomen johtava museokaupunki. Suunnitteilla oleva Suomen historian museo täydentäisi hienosti olemassa olevia, laadukkaita turkulaisia museopalveluita. Mahdollisuudet uuden museon perustamiseen on selvitettävä tulevan valtuustokauden aikana. Investointipäätöksen edellytyksenä on kansallinen päätös sen rahoituksesta.

Niin sanotut vapaan kentän toimijat ovat mittaamattoman arvokkaita kulttuuripalveluiden tuottajia, joiden kanssa kaupungin tulee jatkaa menestyksekästä yhteistyötä. Laaja vapaa kenttä tarvitseekin oman edunvalvojansa kaupungin organisaatioon, jotta sen tasa-arvoinen kehitys voidaan turvata Turussa myös tulevaisuudessa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten kulttuuritarjontaan muun muassa kehittämällä Seikkailupuistoa. Digitaalisuus tulee hyödyntää voimavarana, kun puhutaan ikäihmisten kulttuuripalveluista.

Kulttuurin tulee ilahduttaa kaupunkilaisia myös arjessa ja yllättävissä yhteyksissä. Kynnyksen osallistua kulttuuritapahtumiin tulee olla matala, koska kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiamme. Kulttuuri onkin parhaimmillaan silloin, kun siitä pääsevät nauttimaan mahdollisimman monet. Turun tulee selvittää kustannustehokkaat tavat kulttuurihyvinvoinnin lisäämiseen.

Julkisia uudisrakennuksia rakennettaessa tulee pyrkiä noudattamaan ns. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan osa rakennushankkeen määrärahoista käytetään taiteeseen.

Tavoitteet

  • Kattava lähikirjastoverkko on kulttuuritoimintamme kivijalka. Omatoimikirjastoilla mahdollistetaan laajat aukiolot, mutta palvelua sen ei tule tyystin korvata. Kirjastojen roolia aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa tulee entisestään lisätä.
  • Vapaan kentän arvostusta ja edunvalvontaa varten osoitetaan ”vapaan kentän intendentti” nykyisen organisaation puitteissa.
  • Vapaan kentän toimijoiden tilakysymys ratkaistaan muiden tilakysymysten ohella.

4.2 Nuoriso

Nuorisotyön suurin haaste on muuttuva toimintaympäristö. Trendit, teknologia ja erilaiset sovellukset muuttuvat hyvin nopeasti. Nuorisotyötä voidaan tehdä vasta kun nuori kohdataan aidon tavoittavasti. Digitaalinen nuorisotyö onkin sekä moderni keino tavoittaa sellaisia nuoria, jotka eivät ole muun kunnallisen nuorisotyön piirissä, että mahdollisuus nuorten osallistumisen tukemiseen.

Turun SDP:n keskeisenä tavoitteena on vakituisen avoimen nuorisotilan saaminen Turun keskustaan. Alueellinen nuorisotilaverkosto on edelleen olennainen osa nuorisotyötä, eikä sitä tule supistaa, vaan pikemminkin laajentaa sinne, missä nuoret ovat, esimerkiksi pop-up-tiloilla. Tilojen yhteiskäyttöä muiden toimijoiden, kuten koulujen, kirjastojen ja seurakuntien kanssa, pitää tehostaa.

Mielekäs tekeminen on tärkeä osa nuorten hyvinvointia. Tavoitteenamme onkin ottaa Turussa käyttöön harrastustakuu. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen ohjattuun harrastukseen koulupäivän jälkeen. Lisäksi on selvitettävä koulujen mahdollisuutta laajentaa kerhotoimintaa. Tämän ohella kaupungin on vakinaistettava 1.–2.-luokkalaisten kesätoiminta alueellisena palveluna koulujen päättymisestä juhannukseen asti, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

Onnistuessaan nuorisotyö ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Olennainen osa nuorisotyötä ovatkin erilaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut, joiden avulla nuoret pääsevät oikea-aikaisesti oikean avun piiriin. Tämän vuoksi Turun Ohjaamon toimintaa tulee jatkaa.

Myös starttivalmennuksen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssit tulee turvata. Palveluihin tulee päästä matalalla kynnyksellä ja helposti, ja niiden tulee olla nuorille houkuttelevia. SDP:n tavoitteena on edistää avoimen nuorisotilatoiminnan saamista myös yli 18-vuotiaiden nuorten käyttöön keskusta-alueella.

Tavoitteet

  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava mahdollisuus yhteen ohjattuun harrastukseen koulupäivän jälkeen.
  • Tavoitteena on vakituisen avoimen nuorisotilan saaminen keskustaan.

4.3 Liikunta

Liikunta on parasta lääkettä ja siksi se tulee nähdä keskeisenä ennaltaehkäisyn välineenä. Siksi kaikenikäisille turkulaisille tarjotaan mahdollisuus löytää liikunnan ilo mahdollistamalla pääsy monipuolisten ulko- ja sisäliikuntapaikkojen käyttöön. Hyvinvoinnin lisäämisen liikunnan avulla tulee olla jokaisen turkulaisen perusoikeus. Turun SDP:n näkemyksen mukaan meidän tulee yhdessä huolehtia siitä, että Turussa tarjottavia liikuntamahdollisuuksia kehitetään tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien parantamisen näkökulmasta. Erityisen tärkeää on huomioida eri elämäntilanteessa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien turkulaisten liikuntaan liittyvät tarpeet ja mielipiteet liikuntamahdollisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikkumisen edellytysten kehittyminen tulee huomioida kaikkien Turun hallintokuntien toiminnassa mm. kaavoituksessa sekä opetuksessa.

Turun kaupungin tulee laatia liikkumisohjelma yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja hyväksyä sille käyttöönottoaikataulu. Tässä tulee huomioida erityisen vahvasti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten aktivointi. Tärkeää on tällöin myös nähdä, ettei ikä yksin määritä liikkumisen määrää ja tarvetta. Voimavaroja tulee riittää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien aktivoimiseen, minkä lisäksi kaupungin tulee myös kyetä turvaamaan mielekkäät liikkumismahdollisuudet jo liikkuville ihmisille, erityisesti senioreiden osalta.

Turun liikuntapaikkaverkosto on monin tavoin riittämätön, ja lisäksi sen keskeiset osat mm. Impivaaran palloiluhalli ja jäähalli ovat vanhenemassa käsiin. Turun SDP näkee, että keskeiset liikuntapaikat tulee saattaa ajanmukaiselle tasolle ja liikuntapaikkaverkostoa tulee pyrkiä laajentamaan vastaamaan käyttäjien tarpeita. Matalan kynnyksen ulkoliikuntapaikkojen lisäämisellä katsomme saavutettavan arjen liikunnan lisääntymistä. Uusien liikuntapaikkojen rakentamisessa tulee pyrkiä moderneihin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, jolloin liikuntapaikkojen elinkaarikustannukset sekä käyttökustannukset pystytään pitämään jopa nykyistä matalammalla tasolla liikuntapaikkaverkoston kasvaessa.

Pitkään valmisteilla ollut liikuntapaikkaverkoston selvitys tulee tehdä valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Siinä tulee selvittää mahdollisuudet liikuntatilojen tehokkaampaan käyttöön sekä siihen sisällyttää tilojen kuntokartoitukset. Selvityksessä tulee arvioida nykyisin käytössä olevien tilojen tilanne ja varmistaa niiden säilyminen liikuntakäytössä kuten liikuntakeskus Alfan vuokrasopimuksen jatkaminen. Uusien tilojen tarpeet tulee tällöin kartoittaa sekä laatia niiden toteuttamissuunnitelmat. Selvityksessä tulee huomioida tilojen pääkäyttäjien (seurat) ja yhteistyökumppanien (mm. Urheiluakatemia, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu sekä seuraparlamentti) kannat ja mielipiteet. Myös muiden kuin kaupungin omistamien tilojen käyttö ja mahdollisuudet sisällyttää tarkasteluun. Selvityksessä tulee myös tarkastella esteettömän luontopolun rakentamista.

Turussa tulee pitää huolta, että eri urheiluseurojen toimintaedellytykset ovat turvattuina myös tulevaisuudessa avustuskokonaisuutta arvioitaessa. Turun kaupungin urheiluseurojen avustusjärjestelmä on edelleenkin yksi edistyksellisimmistä Suomessa sekä toimivimmista Turun kaupungin sisällä. Koko liikunta-avustusten järjestelmän muutokselle ei ole siksi tarvetta, vaikka avustusbudjetti on jäänyt jälkeen vuosikymmenten ajan. Turun SDP näkee, että avustusjärjestelmän uudistukseen sijaan tarvitaan pikaisesti korotusta liikunta-avustusten budjettiin, joka ei ole enää vuosiin vastannut seurojen tekemää merkittävää ja vaikuttavaa vapaaehtoistyötä.

Turun SDP ei hyväksy lasten ja nuorten maksuttomien liikuntatilojen muuttamista maksullisiksi. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava mahdollisuus harrastukseen.

Tavoitteet

  • Otetaan käyttöön liikkumisohjelma, jossa erityisenä painopisteenä ovat lapset ja nuoret sekä ikäihmiset.
  • Otetaan käyttöön lasten harrastustakuu, ja luodaan edellytykset kolmannelle sektorille olla vahvasti mukana sen toteuttamisessa. Harrastustakuun tai harrastussetelien rahoittaminen ei saa heikentää jo olemassa olevia seurojen avustuksia ja korottaa liikkujilta perittäviä maksuja.
  • Turun liikuntapaikkaverkostoa tulee kehittää ja kasvattaa moderneilla kustannustehokkailla ratkaisuilla.

5 Ympäristö ja kestävä kehitys

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhteinen tehtävä, ja kaikki sektorit tarvitaan mukaan päästövähennystoimenpiteisiin. Turusta tulee tehdä Suomen ympäristöpääkaupunki, joka varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin niin, että riskit hallitaan ja arkielämä on turvallista myös tulevaisuudessa.

Turun tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä on hyvä. Tavoitteeseen pitää pyrkiä yhteistyössä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa niin, että ilmastoratkaisut luovat työtä, toimeentuloa ja parempaa arkea. Eriarvoisuus ei saa ilmastotoimien vaikutuksesta lisääntyä. Kansalaisille on myös tarjottava hyviä mahdollisuuksia arjen ilmastotekoihin ja osallistumiseen. Kaupunki voi näyttää tässä työssä omalta osaltaan esimerkkiä tekemällä vastuullisia hankintoja. Turun tulee kilpailutuksissaan hankintalain tarjoamien laatukriteereiden avulla tehdä entistä ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä hankintoja. Yksi konkreettinen esimerkki kestävämpien hankintojen tekemisestä on lähi-, luomu- ja kasvisruoan osuuden lisääminen kaupungin tarjoamissa ruokapalveluissa ja laitoksissa.

Turku on jo puolittanut kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasosta, ja se on valittu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi 2020. Kasvihuonepäästöjen vähennys on saavutettu siirtymällä fossiilisesta energiasta uusiutuvaan sekä vähentämällä liikenteen päästöjä. Samalla on luotu Turun talousalueelle pysyviä työpaikkoja ja talous on kasvanut. Vahvojen ilmastotekojen ja kiertotalousratkaisujen avulla alueelle tulee edelleen luoda uutta työtä, osaamista ja kestävää hyvinvointia. Turussa tulee edistää kiertotalouteen liittyvää yritys- ja liiketoimintaa. Kiertotaloudella voimme maksimoida materiaalien ja tuotteiden sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Turun SDP näkee, että kiertotalouden kaltainen resurssitehokkuus tuo mukanaan ilmasto- ja ympäristöhyötyjä. Näin Turku on osaltaan edistämässä ylikulutuksesta eroon pääsyä, jotta kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat Agenda 2030 mukaisesti. 

Tuloksellisen ilmastopolitiikan jatkamiseksi kohti vuotta 2029 tulee fossiilisen energian kulutusta edelleen vähentää rakennuksissa ja asumisessa sekä liikenteessä. Turun on luotava kansalaisille mahdollisuuksia energiaremontteihin yhteistyössä valtion kanssa sekä tuettava siirtymistä puhtaisiin kulkutapoihin – esimerkiksi parantamalla joukkoliikennettä sekä pyörätieverkkoa ja kävelyn olosuhteita. Turun metsiä ja viheralueita tulee hoitaa niin, että ne sitovat entistä vahvemmin hiiltä ilmakehästä ja suojaavat asutusta sekä luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

Kaikilla turkulaisilla on oltava mahdollisuus virkistäytyä luonnossa kotinsa lähellä sekä nauttia alueen monimuotoisesta luonnosta ja puhtaasta merestä. Luonnon monimuotoisuutta on turvattava ja arvokasta luontoa suojeltava.

Päästövähennysten aikaansaamiseksi on pureuduttava ennen kaikkea viiteen eri kokonaisuuteen: energiankulutuksen vähentämiseen erityisesti rakennuksissa ja asumisessa, fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen liikenteessä, energiantuotannon ja teollisuustuotannon hiili-intensiivisyyden pienentämiseen, metsien ja maaperän hiilensidontakyvyn vahvistamiseen sekä kulutustottumusten muutoksiin kannustamiseen.

Tavoitteet

  • Turusta tehdään Suomen ympäristöpääkaupunki huomioimalla ympäristö kaikessa päätöksenteossa.
  • Kaupunki hoitaa metsiään metsäsuunnitelmansa mukaisesti niin, että ne sitovat entistä vahvemmin hiiltä ilmakehästä ja suojaavat asutusta sekä luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
  • Kaupunki sitoutuu omassa toiminnassaan entistä ympäristöystävällisempien hankintojen tekemiseen.

6 Asuminen

6.1 Asumisen kustannukset

Asumisen kustannukset ovat monille kaupunkilaisille liian korkeat. Tilastot osoittavat, että asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista on sitä suurempi, mitä matalampi kotitalouden tulotaso on. Turun SDP on huolissaan tästä kehityksestä ja haluaa, että kaupunkilaisille jää asumiskustannusten jälkeen riittävästi rahaa elämiseen.

Turun kaltaisilla kasvuseuduilla asuntojen hinnat nousevat ansiotasoa nopeammin.  Näin asumisen kustannuksien nousu koskettaa kaupunkilaisia asunnon hallintamuodosta riippumatta. Uusien asuntojen tuotanto vähenee ennen kuin hintataso laskee pysyvästi. Siksi asuntotarjonnan lisääminen on yksinään liian suppea keino laskemaan asumisen hintaa.

Kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen pullonkaulana Turussa on rakennuskelpoisten tonttien puute. Kaupungin tulee varmistaa kaavoitukselle kysyntää vastaavat resurssit ja luovuttaa enemmän tontteja yleishyödyllisille toimijoille. Tontteja on luovutettava eri puolilta kaupunkia asuinalueiden tasapainoista kehitystä tukien.

Kaupungin tulee luoda edellytykset kohtuullisille rakennuskustannuksille. Asemakaavoissa tulisi luopua tarpeettoman yksityiskohtaisista merkinnöistä, jotka nostavat rakentamisen hintaa. Myös kaupunkikuvatyöryhmän toimintaa olisi kehitettävä niin, että rakentamisen kustannustehokkuus huomioitaisiin osana kokonaisuutta.

Asuntomarkkinoilla heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseen tulee käyttää enemmän resursseja. Turussa on tehty hienoa työtä laajentamalla asumisneuvonnan palveluiden saatavuutta. Asumisneuvonnan avulla voidaan välttää turhia häätöjä ja pienentää asunnottomuuden riskiä. Tätä tärkeää työtä tulee jatkaa. Kaupungin tulee myös panostaa valvontaan, jolla voitaisiin varmistaa, että rajoitusten alainen asuntokanta on juuri siinä käytössä, mihin se on tarkoitettu.

Turussa alle 50 % kotitalouksista asuu omistusasunnossa. Tämä heijastaa paitsi asumisarvostusten muuttumista, että asuntojen korkeaa hintatasoa. Kynnystä omaan asuntoon tulisi laskea toteuttamalla Turkuun asunto-osuuskuntia, esimerkiksi kaupungin omistaman TVT Asunnot Oy:n kautta. Lisäksi asumisoikeusasuntoja tulisi lisätä.

Asuntopolitiikalla on vahva yhteys elinkeinopolitiikkaan ja kuntien menestykseen. Korkeat asumiskustannukset lisäävät yhteiskunnan tuen tarvetta ja voivat aiheuttaa kannustinloukkuja. Kaupungin tulisi edistää työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta sekä talouskasvua huolehtimalla kohtuuhintaisen asumisen tarjonnan riittävyydestä. 

Tavoitteet

  • Kaupunki varmistaa kaavoitukselle riittävät resurssit ja luovuttaa enemmän tontteja yleishyödyllisille toimijoille.

6.2 Asuinalueiden eriytymisen ehkäiseminen

SDP haluaa, että Turussa kaikilla asuinalueilla on hyvä asua ja niissä on riittävästi palveluja. Alueet ovat viihtyisiä ja turvallisia, ja niihin on toimivat julkiset liikenneyhteydet.

Asuinalueiden kehityksen hallintaan tarvitaan pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Uusille asuinalueille tulee rakentaa monipuolisesti eri hallintamuotoja ja kaikenlaisia huoneistotyyppejä. Suuri määrä pieniä asuntoja tai vuokra-asuntovaltaisuus voi aiheuttaa läpikulkualueen leiman, mikä heikentää alueen tasapainoista kehitystä.

Uusille asuinalueille pitää tuoda peruspalvelut asukkaiden mukana. Palvelut lisäävät viihtyisyyttä sekä luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä omasta asuinalueesta, mikä edistää tasa-arvon toteutumista ja turvallisuuden tunteen muodostumista.

Täydennysrakentaminen on keino ylläpitää asuinalueiden elinvoimaisuutta ja edistää alueiden tasapainoista kehitystä. Täydennysrakentaminen tukee mahdollisuutta vaihtaa asuntoa alueen sisällä omien tarpeiden mukaan. Asukasmäärän nousu luo edellytyksiä alueen julkisten ja kaupallistan palveluiden pysymiselle tai paranemiselle. Asuinalueita täydennysrakentamalla uusia rakennuspaikkoja voidaan saada aikaan nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Asuinalueille pitää olla turvalliset liikenneyhteydet paitsi henkilöautolla myös jalan, pyörällä ja julkisin liikennevälinein. Hyvätasoinen joukkoliikenne vaatii riittävää asukaspohjaa, minkä saavuttamista tukee alueiden hallittu täydennysrakentaminen. Joukkoliikenneyhteyksien toteutumista edistää myös irrallisten asuinalueiden kiinnittäminen kaupunkirakenteeseen rakentamalla.

Hyvin palveleva joukkoliikenne, erityisesti raitiotielinja, voi olla asuinalueelle vetovoimatekijä. Toisaalta, jos alueelta poistuu peruspalveluita, liikenneyhteyksien merkitys asukkaiden sujuvalle arjelle korostuu entisestään.

Tavoitteet

  • Uusille asuinalueille rakennetaan monipuolisesti asuntoja eri hallintamuodoissa ja kaikenlaisissa huoneistotyypeissä.
  • Kaupunki edistää alueiden hallittua täydennysrakentamista.

6.3 Hyvää asumista ikääntyvän väestön tarpeisiin

Väestön ikääntyminen muuttaa väestörakennetta ja palvelutarpeita. Ikääntyneiden asumisessa korostuu turvallisuus ja kotiin tuotavien palveluiden laatu sekä tarjonta. 

Valtakunnallisesti ja Turussa pyrkimyksenä on, että ikääntyneet asuvat mahdollisimman pitkään itsenäisesti omissa kodeissaan. Useimmiten tämä on myös ikääntyneen oma toive. Turkuun tarvitaan lisää koteja, joissa ikääntyneiden on mahdollista asua itsenäisesti.

Ikääntyneet tarvitsevat esteettömiä koteja ja asuinympäristöjä, joissa on mahdollista liikkua apuvälineitä käyttäen. Mahdollisuus liikkua myös oman kodin ulkopuolella on tärkeää, koska se ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Senioreiden liikkumistarpeet tulee huomioida myös joukkoliikenteen suunnittelussa.

Kun kotona vietetään enemmän aikaa, asumisen laadun ja viihtyisyyden merkitys korostuu. Viihtyisyyttä voidaan lisätä moderneilla taloteknisillä ratkaisuilla tai esimerkiksi lasitetulla parvekkeella. Ikääntyneiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita tulee ylläpitää rakentamalla senioritaloihin riittävästi asukkaiden yhteisiä tiloja.

Ikääntyneille tarkoitettujen asuintalojen Turussa tulee sijaita paikoissa, joissa on mahdollista saavuttaa peruspalvelut. Talojen sijoittelussa ja suunnittelussa tulisi huomioida myös se, miten talojen asukkaille voidaan tuoda palveluita kotiin. Senioritaloja tulisi toteuttaa myös lähiöihin, jotta alueella asuvien ei tarvitsi ikääntymisen vuoksi muuttaa pois tutulta alueelta.

Uusien ikääntyneille tarkoitettujen talojen suunnittelussa on pyrittävä eläkeläisten tulotasoon sopivaan hintaan. Kustannuksien laskemiseksi seniorikohteiden parkkipaikkavaatimuksista tulisi tinkiä.

Tavoitteet

  • Ikäihmisille tarkoitettujen asuintalojen sijoittelussa huomioidaan etenkin palvelujen läheisyys.

6.4 Ekologinen ja kestävä rakentaminen

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Turun kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan ekologista ja kestävää rakentamista.

Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä. Materiaalien merkitys kasvaa, kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja rakennuksen käytön aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset tulee huomioida julkisten rakennushankkeiden kilpailutuksessa. Kaupungin tulee ohjata myös muita rakentajia vähähiiliseen rakentamiseen. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä ja sen käyttöä tulisi edistää niin, että puurakentamisen osaaminen alueella lisääntyisi.

Rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutusten vähentäminen on huomioitava myös korjausrakentamisessa. Kaupungin tulee pyrkiä rakennuskantansa energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Rakennusten korjaus- tai purkupäätöksiä tehtäessä tulee huomioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi toimenpiteiden ilmastovaikutukset.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Rakentamisessa tulee varautua myrskyihin, sateisiin, helteisiin ja leutoihin talviin. Kaupungin tulee ohjata rakentajia vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Hulevesien hallinnan ja monimuotoisen kasvillisuuden merkitys korostuu täydennysrakentamisessa. Jokaisen uuden rakennuksen rakentamisen yhteydessä tulisi istuttaa myös riittävä määrä puita ja pensaita.

Tavoitteet

  • Rakennusten korjaus- ja purkupäätöksiä tehtäessä huomioidaan myös ilmastovaikutukset.

6.5 Rakennusvalvonnan palvelukyky

Kasvavissa kaupungeissa kuten Turussa rakentaminen on vilkasta. Investointien esteeksi tai hidasteeksi ei saa muodostua rakennusvalvonnan ylikuormitus. Turun rakennusvalvontaan tarvitaan riittävät henkilöresurssit ja toimintatapa, jossa lupakäsittely etenee sujuvasti. Prosesseja on parannettava, digitalisoitava ja tehtävä asiakasystävällisemmiksi. Rakentajien on voitava luottaa siihen, että rakennusvalvonnassa on ajantasainen osaaminen ja yhdenmukaiset toiminta- ja tulkintatavat.

Vilkas yritystoiminta luo hyvät edellytykset Turun asukasluvun kasvun jatkumiselle. Työvoiman liikkuvuus ja talouden kasvu vaativat kuitenkin riittävää ja kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen rinnalle kaupunkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaista asumista. Kaupunkikonsernin asuntotoimijoille on turvattava mahdollisuudet tuottaa Turkuun tarvittava määrä uusia asuntoja. Varsinkin työn perässä Turkuun muuttaville ensimmäinen koti on muu kuin omistusasunto.

Tavoitteet

  • Kaupungin rakennusvalvontaan taataan riittävät henkilöresurssit lupakäsittelyn sujuvoittamiseksi.

7 Liikkuminen ja liikennepolitiikka

Liikkumispolitiikan keskeisinä tavoitteina Turussa on turvallisuuden, saavutettavuuden ja viihtyisyyden lisääminen sekä liikenteen päästöjen vähentäminen. Kaupungin päätöksenteossa tulee suosia ekologisesti kestäviä liikennemuotoja eli joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua. Erityisen vahvasti tämä näkyy kaupungin keskusta-alueella, jossa tavoitteena on tiukempi kulkumuotojen erottelu. Liikennettä kaupungissa tulee kehittää kokonaisvaltaisen suunnittelun kautta.

Liikennettä houkutellaan aktiivisesti pois henkilöautoilusta. Tämä vapauttaa rajallista katutilaa tasa-arvoisemmin kaikkien liikkujien käyttöön. Liikkumisen siirtyminen kestävämpiin liikkumismuotoihin on myös autoilijoiden etu ruuhkien vähentyessä ja matka-aikojen ollessa kilpailukykyisiä sitä aidosti tarvitseville. Toriparkin myötä myös katupysäköintiä keskustassa voidaan vähentää suunnitelmien mukaisesti ja tehdä tilaa jalankululle ja pyöräväylille. Osalla keskustan asuinkaduista rajoitetaan myös läpiajoa alueen poikki. Jakeluliikenteen toimivuuden ja jalankulun sekä pyöräväylien turvallisuuden varmistamiseksi tulee kaupungin keskustaan merkitä erikseen sallittuja lastauspaikkoja. Sähköautoilun edistämiseksi kaupungin keskustaan pyritään saamaan lisää latausinfraa. Kaupungin päätavoitteena on kuitenkin autoilun vähentäminen, ei sen muuttaminen. Alempien nopeusrajoitusten käyttöönottoa pohditaan tarpeen mukaan myös lähiöissä.

Joukkoliikenteen käyttöä ja suosiota tulee kasvattaa kehittämällä palvelun tasoa. Se tarjoaa kestävän tavan liikkua kaupungissa myös kauempaa kaupunkikeskustan ulkopuolelta. Joukkoliikenneverkon tulee olla kattava ja vuorovälien tiiviitä. Joukkoliikenneverkoston tulee tarjota mahdollisuuksia liikkumiseen myös yöaikaan. Keskeistä on laadukas kalusto, nopeus ja kohtuulliset hinnat. Lisäksi erityisryhmille tulee jatkossakin tarjota riittävät alennukset. Joukkoliikenteen nopeuttamiseksi Turun SDP on valmis ottamaan käyttöön uusia etuisuuksia esimerkiksi bussikaistoja lisäämällä ja rajoittamalla henkilöautojen läpikulkua keskustassa. Bussiliikenteen runkolinjasto tulee ottaa käyttöön.  Kaluston osalta hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa tulee lisätä. Raitiotie olisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kapasiteettia lisäävä ekologinen tulevaisuusinvestointi, jolla kaupungin kehitystä voidaan vauhdittaa ja ohjata. Raitiotien kannattavuutta tulee tarkastella ennen lopullista päätöstä.

Kaupungin pyöräilypolitiikka vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja kehittämistä sekä sitovan suunnitteluoppaan. Pyöräilyväyläverkostoa tulee laajentaa niin keskustassa kuin lähiöistä keskustaan. Pyöräverkoston osalta kaupunki sitoutuu takaamaan erikseen sovitun, laadukkaan palvelutason pääverkolle ja lisäksi kattavan lähiöpyöräverkon. Verkoston rakentamisessa tulisi suosia yksisuuntaisia pyöräväyliä, etenkin keskusta-alueella. Jokirannan turvallisuuden lisäämiseksi pyöräilyliikenne tulee jo päätettyjen Itäisen Rantakadun pyöräväylien lisäksi siirtää Linnankadulle, joille tulee rakentaa yksisuuntaiset pyöräväylät. Keskustassa voidaan autokaistojen kaventamisen avulla saada monin paikoin lisää tilaa pyöräilylle. Lisäksi kaupungin tulee etsiä uusia pyöräkaduiksi sopivia väyliä. Yksi esimerkki voisi olla vaikkapa Piispankadun muuttaminen pyöräkaduksi. Lauttarannan kevyen liikenteen siltaa kiirehditään saarten työmatkapyöräilyn lisäämiseksi osana ruuhkien purkua.

Jatkossa tulevien katuremonttien yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota jalankulun ja pyöräilyn vaatimuksiin. Myös pyörätelineitä tarvitaan lisää, sillä keskusta-alueella niitä olisi hyvä olla lähes joka korttelissa. Kattavat pyöräparkkiratkaisut tarvitaan uusista kohteista etenkin Kauppatorille ja Matkakeskukseen. Pyöräilyn edistämisen tueksi ja kokonaiskuvan koordinoimiseksi palkataan esimerkiksi pyöräilykoordinaattori Helsingin ja Espoon tapaan. Turussa selvitetään uuden toimivamman kaupunkipyöräjärjestelmän ottamista vanhan tilalle. Myös pyörän pesu- ja huoltopaikkoja tarvitaan kaupunkikeskustaan lisää. Viime vuosina kaupunkikuvaan ilmaantuneiden sähköskoottereiden toimittajayritysten kanssa tulee sopia toimista, joilla taataan turvallisuus ja rajoitetaan laitteiden pysäköintiä kulkuväylille.

Jalankulkua tulee tukea laajentamalla kävelykeskustaa ja erottamalla pyöräliikenne jalankulusta kaikkien turvallisuuden ja mukavuuden lisäämiseksi. Periaatteena on muuttaa keskustan katutilaa jalankulun ehdoilla. Kävelytilaa tulisi keskusta-alueella lisätä esimerkiksi tekemällä osasta Kristiinankatua, Linnankatua ja Kauppiaskatua kävely- ja kävelypainotteisia katuja. Pitkän aikavälin tavoitteena kävelykatua tulisi laajentaa myös Aurakadulle. Lisäksi Yliopistonkadun kävelykatuosuutta kehitetään erottamalla katutilaan pyöräväylä omana osionaan, jolloin kävelystä tulee turvallisempaa ja pyöräilystä sujuvampaa.

Tunnin junan rakentaminen on Turun etu ja yhdistää aluetta entistä tehokkaammin muuhun Suomeen ja mahdollistaa erityisesti Kupittaan alueen kehittämistä. Turku tavoittelee seudulle lähivuosina myös lähijunaliikenteen aloittamista. Junaliikenteen kehittämistä suunnitellaan koko seudun vahvana yhteistyönä. Turvataan myös Turun sataman toimintaedellytykset, ja selvitetään seutuyhteistyön syventämistä Naantalin sataman kanssa.

Tavoitteet

  • Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä, kaupungin ilmastosuunnitelman mukaisesti.
  • Keskusta-alueen liikennettä kehitetään etenkin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn ehdoilla.

8 Elinvoima, työllisyys ja talous

8.1 Talous ja palveluiden järjestäminen

Hyvin hoidettu kuntatalous mahdollistaa palveluiden häiriöttömän järjestämisen. Turun käyttötalous on ollut melko huolestuttavalla tiellä. Suurin osa siitä on sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisiä menoja, jotka tulevat siirtymään hyvinvointialueille tulevalla valtuustokaudella. Päättyvällä kaudella hyväksytyt rakenteelliset uudistukset on viimein laitettava käytäntöön sote-uudistuksen täytäntöönpanoa odottamatta. Kun niiden vaikutus tiedetään, mahdollinen alijäämä voidaan kattaa maltillisella veronkorotuksella.

Kaupungin tulee huolehtia siitä, ettei se itse pahenna huonojen aikojen taloustilannetta tekemällä hätäjarrutusta omissa valinnoissaan. Kaupunki voi pitää huolta työllisyydestä tekemällä välttämättömät korvausinvestoinnit kuten homekoulut, päiväkodit sekä investoimalla lisää kasvua tuottaviin investointeihin, kuten suuriin rakennushankkeisiin. Asuntotarpeeseen on vastattava myös omien asuntoyhtiöiden avulla, jotta yksityisen sektorin rakentamisen hiljentyminen ei johda työttömyyteen ja vuokrien turhaan kasvuun. Se mahdollistaa talouden syklien tasaamisen ja uusien innovaatioiden testaamisen, kuten esimerkiksi TVT-asunnot Oy on yhdessä paikallisen puutalorakentajan kanssa toiminut.

Turku on yhtiöittänyt monia toimintojaan. Eräiltä osin toiminnat ovat tehostuneet, toisilta osin voisi olla järkevämpää selvittää joidenkin toimintojen ottaminen takaisin emokaupungin tehtäväksi. Kaupungin toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja ei ole järkevä myydä yksityisille markkinoille. Konserniyhtiöiden toimintaa tulee voida tarkastella nykyistä avoimemmin huomioiden kuitenkin yhtiölaki.

Kaupungin tulee panostaa kuntalaisille helposti käytettäviin ja tavoitettaviin digitaalisiin palveluihin kuten esimerkiksi palvelujen ajanvaraukseen. Digitaalisten palveluiden turvallisuuteen ja hallintaprosesseihin pitää myös kyetä panostamaan. Digitalisaatio mahdollistaa monelta osin tehokkuuden lisäämisen ja säästöt, mitä ei sovi jättää hyödyntämättä. 

Palveluntuotannosta kaupungin tulee huolehtia ensisijaisesti itse, koska se joutuu siitä myös lopulta vastaamaan. On liian suuri riski, että kunta joutuu pikavauhtia ottamaan hoitaakseen yksityiselle siirretyn palvelun yksityisen jättäessä ottamansa vastuun hoitamatta. Tietyillä aloilla kaupungin tulee erityisesti pitää huolta henkilöstön palkkojen kilpailukyvystä, jotta kaupunki ei menetä osaavaa työvoimaa muualle.

Turun tulee pitää huolta siitä, että konserniyhtiöiden kautta ja kaupungin omalla toiminnalla voidaan lieventää taloudellisia shokkeja. Koronasta tulee ottaa oppia ja valmistautua tuleviin poikkeustilanteisiin siten, että niiden vaikutusta voidaan lieventää. Valmiussuunnitelmat tulee päivittää.

Työllisyyden parantuminen kasvattaa kunnan verotuloja ja pienentää kunnan palvelumenoja. Parasta työllisyyspolitiikkaa on jatkuva osaamisen vahvistaminen, koulutus. Koulutukseen ohjaukseen on tärkeää lisätä resursseja.

Hallitusohjelman mukaisesti kaupunkien rooli vahvistuu merkittävästi työvoimapalveluissa.  Maaliskuun alusta 2021 aloittavan työllisyyden kuntakokeilun myötä Turun kaupunki pääsee toteuttamaan palveluita reilun kahden vuoden ajan, vuoden 2023 kesään saakka. Palkkatuen käyttöä tulee lisätä työllisyyskokeilussa ja Turun kaupungin roolia työllistäjänä. Osana kokeilua vahvistetaan myös nuorten työpajatoimintaa sekä Ohjaamo-palveluita.

Työllisyyden kuntakokeilun onnistumisen kautta kaupunkivetoinen työvoimapalvelu voi jäädä pysyväksi, muiden Pohjoismaiden esimerkkien mukaiseksi malliksi, mitä Turku kokeilukuntana tavoittelee. Turun SDP vaatii, että kokeilun aikana työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi siihen varataan tarvittavat henkilöresurssit.

Tavoitteet

  • Aiemmin hyväksytyt rakenteelliset uudistukset laitetaan käytäntöön.
  • Kaupunki tekee välttämättömät korvausinvestoinnit kuten homekoulujen ja päiväkotien korjaukset sekä investoi lisää kasvua tuottaviin investointeihin, kuten suuriin rakennushankkeisiin.

8.2 Edunvalvonta ja investoinnit

Turun tärkein edunvalvontakohde valtakunnallisesti on Tunnin juna. Paremmat yhteydet Helsinkiin mahdollistavat paremmin työskentelyn Turusta käsin ja takaavat täällä asuville paremman pääsyn pääkaupunkiseudun työmarkkinoille. Sujuvammat yhteydet houkuttelevat myös uusia muuttajia Turun seudulle erityisesti Helsingin alueelta, mikä on Turulle todellinen mahdollisuus. Pääkaupunkiseutuun verrattuna Turun erityisenä valttina on kohtuuhintainen asuminen, lyhyemmät etäisyydet sekä sitä kautta parantuva elämänlaatu. Kulkuyhteyksien nopeutumisella ja paranemisella on myös arvoa itsessään, ei vain sen tuomien välillisten hyötyjen vuoksi.

Keskustan kehittämisen päästessä loppusuoralle kaupunkikehittämisen painopiste siirtyy Itäharjulle ja tavoitteeksi otetaan Kupittaan kansi. Moottori- ja rautatien yli rakentuvalle asuin- ja toimistoalueelle otetaan vauhtia nopeuttamalla toteuttajan löytämistä ja sitä kautta hankkeen toteutumista. Toteutumista vauhditetaan myös ammatillisen koulutuksen Taito-kampuksella. Kansi ratkaisisi alueen liikkumis- ja pysäköintiongelman, sillä laajan pysäköintitarjonnan ohella ratkaisu tarjoaa uuden joukkoliikenteen solmukohdan sekä Helsingin suuntaan että seudun omalle joukkoliikenteelle. Alueesta syntyy vetovoimainen tieteen ja koulutuksen huippukeskittymä sekä moderni asuinalue, joka tarjoaa myös näyttävää korkeaa rakentamista.

Toinen tärkeä edunvalvontakohde on raitiotie. Jos sellainen päätetään rakentaa, on tärkeää saada sille vastaavat valtion tuet kuin muille samanlaisille hankkeille. Raitiotie on ylipäätään tärkeä investointi. Se tulee tarpeeseen ja tukee paikallistaloutta valtion tukien kautta erityisen hyvin. Liikkumisinvestointien osalta myös Matkakeskus tulee saada vihdoin etenemään käytäntöön. Elinvoiman kannalta myös palveluverkoston investoinnit esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin ovat tärkeitä. Niiden pitää olla kunnossa, jotta Turku on hyvä ja houkutteleva asuinpaikka. 

Etenkin liikkumisinvestointien näkökulmasta mutta myös kaupungin ja kaupunkiseudun elinvoiman edistämiseksi Turku haluaa olla aktiivisesti kehittämässä seutuyhteistyötä Varsinais-Suomen kuntien kanssa.

Kaupungin elinvoiman kannalta on tärkeää monipuolistaa Turun elinkeinoelämää. Olemme nyt liian riippuvaisia muutamista merkittävistä yhtiöistä ja teollisuudesta. Turkuun tarvitaan lisää työpaikkoja etenkin tietointensiivisille aloille ja asiantuntijatasolle.

Yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä on kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä niin hyviksi, että seudulla jo toimivilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet menestyä ja että seutu on vetovoimainen uusien yrityksien houkuttelija. Alueeltamme valuu Helsinki-Vantaan lentokentälle jopa neljännesmiljoona liikematkustajaa vuodessa, kun Turun lentokentällä olisi kaikki potentiaali saada itselleen suurempi kävijämäärä. Myös yritysten ja rahdin kuljetuksen näkökulmasta Turun lentokenttää tulee vahvistaa ja edistää markkinoiden laajentumista. Turun lentokentän alueesta tulee tehdä kansainvälisesti merkittävä rahti- ja henkilöliikenteen solmukohta. Kaupunkiseudun kuntien tulee tehdä merkittävät panostukset lentokentän saavutettavuuden parantamiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi myös lentoyhtiöiden näkökulmasta. 

Merkittävä osa yritysten sääntelystä tapahtuu paikallisella tasolla, kaupungin omien sääntöjen ja määräysten tai kuntatasolle vastuutettujen normien sääntelyn kautta. Tässä kaupungilla on edelleen iso mahdollisuus tehdä toiminnastaan elinkeinomyönteisempää ja sujuvoittaa prosessejaan. Elinkeinorakennetta voidaan monipuolistaa panostamalla pk-yrityksiin ja parantamalla Turun vetovoimaa yritysten keskuudessa esimerkiksi lupa-asioissa ja vuoropuhelussa.

Tavoitteet

  • Ammatillisen koulutuksen Taito-kampuksella parannetaan koulutuksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kupittaan kansi olisi toteutuessaan sopiva sijaintikohde uudelle kampukselle.
  • Kaupunki tekee aktiivisesti töitä Tunnin junan saamiseksi.

9 Johtamisjärjestelmä, demokratia ja henkilöstö

Pormestarimallin käyttöönotto on Turulle valtava mahdollisuus kuntademokratian kannalta. Valtuustoryhmien ja sitä kautta äänestäjän tahto tulee ottaa huomioon jo agendaa valittaessa. Pormestari ja apulaispormestarit johtavat poliittista prosessia sujuvassa yhteistyössä kansliapäällikön johtaman osaavan virkakoneiston kanssa. Pormestarisopimuksella ohjataan päätöksentekoa jäntevästi sopivan enemmistön turvin ja turvataan myös kunnallisen opposition asianmukainen toiminta. Kaupunginvaltuuston enemmistön menettäessään pormestaria tulee vaihtaa. Valtuustoryhmien tiedonsaanti on turvattava niin virkamiesten kuin ryhmien resurssien osalta, ja johtamisen vuosikello otetaan takaisin koko järjestelmää ohjaavasti. Hyvällä johtamisella turvataan henkilöstön ammatillinen kehittyminen, osaaminen ja jaksaminen sekä entistä paremmat palvelut.

Turun SDP:n mielestä kaupungissa ja sen päätöksenteossa tulee kuulua kaikkien ääni. Asukkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toimintaan ja päätöksentekoon. Asukasdemokratiaa tuleekin lisätä. Pormestarimallin ohella edustuksellisen demokratian toteutumista sekä osallistumismahdollisuuksia tulee vahvistaa entisestään avoimen keskustelun, avoimen valmistelun ja päätöksenteon sekä monipuolisen osallisuuden keinoin. Esimerkiksi nuorisovaltuusto, lapsiraadit tai vammais- ja vanhusneuvostot sekä asukasyhdistykset on nähtävä päätöksenteon lisäksi myös osallistamisen ja valmistelun tuen resurssina. Kaupunkilaisten osallistumista päätöksentekoon mahdollistetaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi kuntalaisraatien, keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien, osallistavan budjetoinnin sekä käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun keinoin. Myös järjestöjen näkemysten tulee kuulua päätöksenteossa.

Merkittävä elinvoiman lähde kaupungille on sen motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoivan henkilöstön kautta säästyy rahaa esimerkiksi työkyvyttömyyskustannuksissa ja vaihtuvuudessa. Arvostuksen kaikkia henkilöstöön kuuluvia kohtaan on oltava näkyvää. Se konkretisoituu parhaiten arjen tilanteissa ja erityisesti konfliktitapauksissa. Henkilöstöllä, työtehtävästä riippumatta, tulee olla vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, sillä se ylläpitää motivaatiota ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Työkyky- ja työhyvinvointijohtamisesta tulee huolehtia joka tasolla. Työhyvinvoinnin johtamisessa henkilöstöstä huolehtiminen ja riittävien toimintaedellytysten luominen on oleellista esimerkiksi työnkuormitus- ja työkyvyttömyystilanteissa, joilla on yhteys työurien pituuteen. Työstä on pystyttävä poistamaan tuloksellista suorittamista estävät elementit. Vastuu tästä on henkilöllä itsellään, esimiehillä ja johtamisjärjestelmällä. Yksilölle on luotava mahdollisuus toimia rationaaliseksi kokemallaan tavalla. Toisaalta on osoitettava nopea reitti muuttaa aloitteilla asioita, jotka eivät ole omassa päätösvallassa.

Kaupungin henkilöstöjohtamisen periaatteiden ja käytännön tulee olla tasa-arvoisia riippumatta työtehtävästä tai organisaatiotasosta. Työnantajamielikuvalla vaikutetaan sekä palveluksessa olevan henkilöstön että muiden käsitykseen Turun kaupungista työnantajana. Mielikuvaa pystyy tehokkaasti muuttamaan oman henkilöstön käsityksiä vahvistamalla. Kaupunki voi vahvistaa työnantajamielikuvaa entisestään tarjoamalla jatkuvia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen sekä joustavia työskentelymahdollisuuksia elämäntilanteiden muuttuessa.

Tavoitteet

  • Päätöksenteon tulee olla avointa, ja aktiivista kansalaiskeskustelua on edistettävä.
  • Kaupunkilaisten osallistuminen päätöksentekoon tehdään entistä helpommaksi esimerkiksi kuntalaisraatien, keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien, osallistavan budjetoinnin sekä käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun keinoin.
  • Kaupungin henkilöstöjohtamisen periaatteiden ja käytännön tulee kunnioittaa tasa-arvon periaatetta riippumatta työtehtävästä tai organisaatiotasosta.