Nuorten mielenterveyden haasteet ovat entistä yleisempiä, joka kymmenes nuori on syrjäytymisriskissä ja nuorten jengirikollisuus puhuttaa.
Tulevaisuusbarometrin mukaan enää vain 34 prosenttia nuorista odottaa innolla tulevaisuutta ja näkee mahdollisuuksia. Eniten epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavat oma tulevaisuus, työelämä ja työnteko.
Viisas hallitus pyrkisi tässä tilanteessa vahvistamaan nuorten tulevaisuudenuskoa ja tukemaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia nuoria.
Orpon hallitus leikkaa nuorisotyön rahoitusta, vaikka sen merkitys on erityisen suuri muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat kohdistettuja palveluja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka ovat erityisen suuressa syrjäytymisriskissä. Ne auttavat nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan.
Nämä palvelut ovat vaikuttavia ja maksavat tutkimusten mukaan itsensä takaisin maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaaliturvamenoina. Lyhyen tähtäimen pieni säästö tulee kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Maassamme on arviolta jo nyt 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja 10 prosenttia on syrjäytymisuhassa.
Hallitus heikentää myös nuorten toimeentuloa leikkaamalla asumistukea ja jättämällä opintotuen indeksikorotukset tekemättä, vaikka ennen eduskuntavaaleja Orpo lupasi jättää opintotuen indeksileikkurien ulkopuolelle.
Nämä leikkaukset voivat tarkoittaa jopa yli 1 000 euron tulonmenetystä vuodessa jo valmiiksi pienituloisille opiskelijoille. Jatkossa nuoret joutuvat ottamaan opintoihinsa yhä enemmän lainaa, vaikka samalla työelämän lisääntynyt epävarmuus vaikeuttaa lainan takaisinmaksua.
Hallitus maksattaa varainsiirtoveron kevennyksen nuorilla poistamalla ensiasunnon ostajan verovapauden. Päätöksen myötä monen nuoren haave ensimmäisestä omasta kodista siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Erityisen surullinen on Orpon hallituksen päätös leikata lastensuojelun jälkihuollosta ja nuorten kuntoutuksesta. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen tulee todennäköisesti lisäämään nuorten syrjäytymistä, kun taas nuorten kuntoutusrahasta leikkaaminen on vaarassa lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.
Nämä ovat käsittämättömiä päätöksiä aikana, jolloin jokaista tarvitaan työelämässä.
Nuoriin kohdistuvaa leikkauslinjaa perustellaan sillä, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kipeitä päätöksiä. Samalla hallitukselta kuitenkin löytyy rahaa jopa 14 000 euroa kuukaudessa tienaavien veronkevennyksiin.
Usein sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Pitäisi ymmärtää, että nuorten aika on nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Nuorilta leikkaaminen heikentää koko Suomen tulevaisuutta.
EEVA-JOHANNA ELORANTA
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen (sd)
Jaa tämä artikkeli