Monikaan ei varmasti ole pystynyt välttymään Barbie ja Oppenheimer elokuvien uutisoinnista tai niitä koskevasta keskustelusta. Ennen elokuvien julkaisua niitä odotettiin ja niistä keskusteltiin niin paljon, että syntyi jopa ilmiö nimeltä Barbenheimer.

Keskustelu jatkui vilkkaana sen jälkeen, kun moni oli nähnyt elokuvan. Elokuvien avausviikonloppu keräsi Suomessa yhteensä lähes 156 000 katsojaa.

Suurin kulttuuripalveluiden saatavuuden este on rahan puute. Raha vaikuttaa siihen onko elokuvissa tai teatterissa käyminen mahdollista. Raha vaikuttaa myös siihen millainen kulttuuri- ja harrastustoiminta milläkin paikkakunnalla on.

Kaikki eivät pääse katsomaan suosittuja elokuvia tai harrastamaan haluamallaan tavalla. On yhteiskunnan vastuu tukea kulttuuritoimintaa niin, että kaikilla on mahdollisuus kokea ja harrastaa yhdenvertaisesti.

Iris Nordman

Oikeus kulttuuriin kuuluu siis kaikille. Ei tosin toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtajan mielestä. Riikka Purra avasi arvomaailmaansa Ylen vaalitentissä keväällä kutsumalla kulttuuria luksuspalveluksi. Hallitusohjelmaa lukiessa löytyy hyviä kirjauksia esimerkiksi kulttuuriperinnön vahvistamisesta. Kirjaukset ovat kuitenkin hurjassa ristiriidassa arvonlisäveron korotuksen ja olemattomien keinojen vuoksi. Usean puolueen kompromissi näyttää tässä hallitusohjelmassa tarkoittavan kauniita sanoja ilman tekoja tai resursseja.

Alennettuun kymmenen prosentin verokantaan kuuluvat muun muassa kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut. Hallitus haluaa nostaa nämä palvelut ylempään 14 prosentin verokantaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.

Tiedämme, että taiteella ja kulttuurilla on kiistaton merkitys yhteenkuuluvuudelle ja hyvinvoinnille. Taiteen ja kulttuurin avulla on mahdollisuus tuoda ihmisiä saman tiedon ja yhteisten kokemusten äärelle. Mikäli vain hyvätuloiset ja hyvin toimeentulevat pääsevät kulttuuripalveluiden pariin on yhteiskunnassamme tulevaisuudessa yhä selkeämmät luokat. Hallituksen politiikka ja arvomaailma, jolla maatamme johdetaan syrjäyttää ihmisiä kaikille kuuluvista palveluista.

Suomen valtion budjetista taiteeseen ja kulttuuriin menee nyt noin 0,75 prosenttia. Valtion budjetista vähintään yksi prosentti tulee kohdentaa kulttuurin rahoitukseen tulevaisuudessa. Kulttuurialalla on Suomessa merkittävä kasvupotentiaali ja mikäli kulttuurin osoitettu tuki nousee valtion budjetissa on Suomeen mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja verotuloja. Hallituksen tulisi lisäksi pohtia uudelleen verokannan korotuksia. Korotukset eivät koske ainoastaan kulttuuria ja muita mainitsemiani kohteita vaan lisäksi esimerkiksi lääkkeitä, joiden hankkimisen kanssa moni kamppailee jo nykyisellä verotuksen tasolla.

IRIS NORDMAN (SD)

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 24.8.2023.