Suomessa on tilaston 2021 mukaan noin 470 000 maahanmuuttajaa tai maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä suurin osa on asettunut Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaa oli vuonna 2021 entinen Neuvostoliitto. Seuraavaksi suurimpiin taustamaaryhmiin kuuluivat Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.

Suomen syntyvyys on 10 vuoden tarkastelujaksolla 2013–2022 pienentynyt noin 58 000:sta 44 000:een elävänä syntyneeseen vauvaan. Melkoinen pudotus! Maahanmuuttajat hankkivat enemmän lapsia kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,66 ja suomalaistaustaisten naisten 1,43 vuonna 2021.

On selvää, että Suomi pysyäkseen hyvinvoinnin kärkimaana tarvitsee kaikenlaista maahanmuuttoa. Yritykset tarvitsevat korkeasti koulutettuja henkilöitä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita markkinoille. Yritykset tarvitsevat myös koulutettua työvoimaa tekemään noita uusia tuotteita.

Koko maahanmuuttokeskustelua leimaa nyt ajatus siitä, että kaikki muualta tulevat tulevat vain hyödyntämään meidän suomalaisten vaivalla keräämää verovarantoa. Ei se näin ole. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kokonaistyöllisyys lähestyy suomalaisten vastaavaa ja he hoitavat veronsa ja perheensä aivan kuten me kaikki muutkin. Näillä syntyvyysluvuilla tarvitsemme kaikki työlliset, jotka voimme saada, jotta yhteiskunta ja sen palvelut voivat pyöriä edelleen.

Ongelmana on heikko kotouttaminen ja siihen hallituksen tulee suunnata voimavaroja.

Ongelmana on heikko kotouttaminen ja siihen hallituksen tulee suunnata voimavaroja, jotta saamme nopeammin osaavaa työvoimaa. Omalla alallani hoitotyössä on useampi rekrytointifirma, joka tuottaa Suomeen mahdollisia uusia hoitotyöntekijöitä, joita kipeästi alalla tarvittaisiin. Vastuu tulijoista loppuu yleensä kuitenkin lentokentällä, jolloin vastuu siirtyy työllistäville organisaatioille.

Keskeisenä esteenä hoitotyön tekemiseen on yleensä kielitaito, joten tehokasta ja suunnitelmallista kielikoulutusta tarvittaisiin enemmän. Lääkkeetkin pitäisi osata laskea oikein sekä kommunikoida muiden ammattihenkilöiden kanssa, avaintekijänä tässä on tuo kielenosaaminen.

Kunnat ovat avainasemassa siinä, että tulijat kotoutuvat, saavat asunnon haluamaltaan alueelta ja tarvittavat muut palvelut. Meitä kaikkia tarvitaan auttamaan maahanmuuttajia tuntemaan itsensä yhdeksi yhteisön jäseneksi.

Nyt keskustelu maahanmuutosta on polarisoitunut niin, että pelkään maahanmuuttajiemme pelkäävän oman ja perheensä turvallisuuden puolesta. Maahanmuuttaja ei ole säkki tai rikollinen, vaan henkilö, joka syystä taikka toisesta ei ole pystynyt jäämään omaan syntymämaahansa.

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 20.7.2023.

NINA KALLIO

Sdp Turku,

varapuheenjohtaja