Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, uusia ammatteja syntyy ja entisiä katoaa. Äskettäin eläkkeelle jääneet ihmiset saattoivat vielä pärjätä läpi työuran yhdellä ammatilla. Heidän keski-ikäiset lapsensa tarvitsevat jo kenties kaksi ammattia työuransa kuluessa. Ja ensimmäisissä työpaikoissaan aloittavat lapsenlapset tarvitsevat jo useampia ammatteja työuransa aikana. Ilmiöstä seuraa se, että aikuiset ihmiset joutuvat istumaan koulunpenkille kesken aktiivisten ruuhkavuosiensa, osa useampaan kertaan. 

Tämän vuoksi aikuisten työsuhteessa olevien ihmisten kouluttautuminen uuteen ammattiin on ollut Suomessa mahdollista esimerkiksi vuorotteluvapaata ja/tai opintovapaata hyödyntäen. Vuorotteluvapaata on pystynyt saamaan 100–180 kalenteripäivää kun työhistoriaa on ollut vähintään 20 vuotta ja täyttää muutkin ehdot. Opintovapaata on voinut saada kaksi vuotta viidessä vuodessa. Nykyinen malli on ollut edistyksellinen ja sitä on tultu katsomaan ulkomailta asti.

Aikuisopiskelijoille on ollut tarjolla  muuntokoulutusta työvoimapulaa poteville aloille. Tutkintoon johtavaan koulutukseen on voinut päästä avoimen väylää pitkin tai pääsykokeiden kautta. Työttömille ammatillista koulutusta on järjestänyt työvoimaviranomainen ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Tärkeää on, että aikuinen on voinut rahoittaa opintojaan aikuiskoulutustuella ja/tai vuorotteluvapaakorvauksella. Aikuiskoulutustukea on opintovapaalle jäävä henkilö voinut hakea ja saada Työllisyysrahastolta työuran aikana enintään 15 kuukauden ajalle. Työhistoriaa on pitänyt olla vähintään kahdeksan vuotta ja nykyisen päätoimisen työsuhteen on pitänyt kestää vähintään vuoden. Henkilön on lisäksi pitänyt kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin ja suoritettavien opintojen aikuiskoulutustuen piiriin.

Vuorotteluvapaalle on jäänyt viime aikoina noin 5000 henkilöä vuosittain. Järjestelmä on maksanut noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Aikuiskoulutustukea myönnettiin vuonna 2021 noin 28 300 henkilölle ja sitä maksettiin yhteensä 186 miljoonaa euroa. Tukea saivat kaiken ikäiset työuravaatimuksen täyttäneet aikuiset, joista naisia 76 ja miehiä 24 prosenttia. Aikuiskoulutustuen saajista 83 prosenttia suoritti tutkintoon johtavaa koulutusta.

On aivan käsittämätöntä, että kesäkuussa nimitetty Petteri Orpon hallitus ilmoitti ensi töikseen lakkauttavansa erinomaisia tuloksia ja kansainvälistä menestystä saaneen vuorotteluvapaajärjestelmän sekä aikuiskoulutustukijärjestelmän säästösyistä. Mikäli nämä oikeistohallituksen suunnitelmat toteutuvat, niin tämä käytännössä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen!

Nummenmäen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

Tuomas Mikkola                 Mika Kärkkäinen

Puheenjohtaja                    Sihteeri 

Artikkeli julkaistu Turun Sanomissa 6.9.2023.