Luokkaerot kuulostavat joltain, jota on ollut joskus keskiajan Euroopassa – talonpoikia ja aatelisia. Luokkaerot kuulostavat vanhanaikaiselta kastijärjestelmältä. Luokkaeroista puhuminen kuulostaa jotenkin vaivaannuttavalta ja vangitsevalta ihmisten jaottelulta.

Niin tai näin, me kaikki olemme silti kuitenkin syntyneet johonkin luokkaan. Luokan mukana periytynyt käytettävien resurssien määrä on muutakin kuin rahaa. Se on jo lapsuudessa saatuja verkostoja, kieltä, tietotaitoa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Luokka on äänestyskäyttäytymistä, äänestämättä jättämistä tai työhön asennoitumista.

Maksuton koulutusjärjestelmä ja oppivelvollisuus on luonut Suomeen mahdollisuuden, että kaikilla on teoriassa mahdollisuus kouluttautua pidemmälle kuin omat vanhempansa. Verotuksen ja tulonsiirtojen kautta on mahdollistettu elämän eri vaiheissa (äitiyslomalla, työttömänä tai sairaana) kannatteleva sosiaaliturva. Vahvan ammattiyhdistysliikkeen (työntekijän ääni neuvotteluissa) avulla olemme saaneet osalle aloista kohtuullisia palkkatasoja ja työaikoja ja näin luoneet suuremman keskiluokan.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön AADA UHLGRÉN (@aadauhlgren) jakama julkaisu

Onko sitten niin, että vuonna 2024 jokaisella tarpeeksi ahkeralla on Suomessa mahdollisuus olla mitä tahansa?

Totuus ei ole niin mustavalkoinen. Taustalla vaikuttaa vahvasti ahkeruuden lisäksi lapsuudesta peritty yhteiskuntaluokka. Esimerkiksi suurin osa akateemisista koulutuspaikoista menee vieläkin akateemisten perheiden lapsille. Ja toisaalta suurituloisille on annettu entistä enemmän verohelpotuksia, vaikka samalla työväenluokka ansaitsee entistä vähemmän. Työväki myös lähtökohtaisesti kerryttää omalla työllään ja asumisellaan suurituloisten pääomaa.

Varallisuuserot ovat kasvussa. Eli rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Niillä, joilla menee hyvin, menee entistä paremmin. Niillä, joilla menee huonosti, menee entistä huonommin. Trendi on myös maailmanlaajuinen.

Hallituksen politiikka syventää luokkaeroja. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaamalla edistetään sitä, että työväenluokkainen amiksen käynyt ”jää ruotuun” kerryttämään matalalla palkalla jonkun muun pääomaa eikä pääse helpommin kouluttautumaan pidemmälle.

Ensiasunnon verovapauden poisto edistää sitä, että yhä harvempi osaa unelmoida omistusasunnosta.

Maksuttoman 2. asteen perumisella edistetään sitä, että köyhän perheen lapsella ei ole varaa käydä lukiota.

Samaan settiin menee aikuiskoulutustuen peruminen ja työttömyysturvan heikennykset. Ylisukupolvista syrjäytymistä kiihdyttää myös sosiaaliturvasta ja sote-palveluista leikkaaminen kuten lastensuojelun jälkihuollosta nipistäminen.

AADA UHLGRÉN

viestintäkoordinaattori, baaritarjoilija

Turun kulttuuri- ja nuoriso­lautakunnan varajäsen (sd)

Julkaistu Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa 1.5.2024.