Kansanedustaja Ville Valkonen (kok) kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (TS 22.3.), että Suomen pelastaminen vaatii nyt rohkeutta uudistua. Olemme samaa mieltä kirjoittajan kanssa siinä, että tarvitsemme työelämän uudistuksia, mutta emme voi hyväksyä uudistuksia, jotka tehdään pelkästään leikkaamalla työntekijöiden oikeuksista ja turvasta.

Valkonen toistaa samaa virheellistä hokemaa kuin hallituskin, jossa väitetään, että hallituksen esittämillä työelämän ”uudistuksilla” luodaan uusia työpaikkoja.

Hallituksen kaavailemilla työelämän heikennyksillä ei luoda uusia työpaikkoja, vaan ajetaan alas työntekijöiden oikeuksia. Voisi kysyä, tiesivätkö äänestäjät vaaliohjelmia lukiessaan, mitä saavat hallitusohjelmaan?

Orpon hallituksen massiiviset leikkaukset työelämän ja sosiaaliturvan saralla ovat aiheuttaneet paljon huolta, epävakautta ja ahdistusta kansalaisten parissa. Suomalaisten odotukset vaalien alla esitetyistä vaalilupauksista on petetty pahemman kerran.

Tolkun ihmisten käsitys kohtuullisuudesta sekä oikeudenmukaisuudesta on saanut tylyn kolauksen, kun hallitus on päättänyt ajaa läpi sarjan leikkauksia ja heikennyksiä, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Leikkausten perusteluina käytetään taloudellisia syitä, mutta lopultakin työntekijöiden oikeuksien heikennykset ovat arvopohjaisia valintoja. Marinin hallituksen aikana, useista kriiseistä huolimatta, työllisyys oli ennätyskorkealla.

Työttömyysturvasta leikkaamista hallitus perustelee säästöillä ja työllisyyden paranemisella. Todellisuudessa työttömyysturvaa saavissa on paljon ihmisiä, joilla on vaikeuksia siirtyä työelämään, koska heillä on osaamisen ja terveydentilan haasteita tai alalla ei ole kokoaikaista työtä tarjolla. He joutuvat leikkausten vuoksi turvautumaan moniin eri etuuksiin ja pahimmillaan tipahtavat köyhyyteen.

Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus pyrkii ensin rajoittamaan oikeutta poliittisiin lakkoihin ja sen jälkeen heikentää entisestään työntekijöiden oikeuksia.

Monet hallituksen toimet lisäävät työttömyyttä, esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto. Tämä heikentää merkittävästi osa-aikaisten työntekijöiden kannustimia tehdä enemmän työtunteja. Myös hallituksen esittämä kiristys työmatka-autoilun verohelpotuksiin ja asumisoikeustuotannon lainoituksen lopettaminen ovat työllisyydelle haitallisia.

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudella on vakavia seurauksia sekä työntekijöille että työnantajille. Tämä lisää taloudellista painetta työntekijöille, mikä voi johtaa sairauden pitkittymiseen ja tartuntojen leviämiseen työpaikalla.

Hallitus on väittänyt pyrkivänsä yhteistyöhön ja neuvotteluihin, mutta todellisuudessa se on kieltäytynyt kuuntelemasta palkansaajien ääntä ja heidän edustajiaan. Sen sijaan hallitus on päättänyt toimia yksipuolisesti jättäen työntekijät ja heidän edustajansa täysin ulkopuolelle päätöksenteosta.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista toivoo, että hallitus tulisi vastaan työmarkkinatilanteessa.

Demokraattisissa valtioissa yksittäisillä ihmisillä, ay-liikkeellä, yrityksillä ja muilla kansalaisjärjestöillä on aina ollut oikeus ilmaista mielipiteensä ja tarvittaessa vastustaa päätöksentekijöiden esityksiä. Hallituksen suunnitelma estää poliittiset lakot on askel väärään suuntaan. Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus pyrkii ensin rajoittamaan oikeutta poliittisiin lakkoihin ja sen jälkeen heikentää entisestään työntekijöiden oikeuksia.

Vaadimme, että hallitus muuttaa politiikkaansa työntekijämyönteisemmäksi ja käynnistää työelämää koskevista muutoksista aidon keskustelun työntekijöiden edustajien kanssa. Yksipuolinen politiikka rankaisee tavallisia suomalaisia.

MARI LAHTI

Turun Sdp:n puheenjohtaja, aluevaltuutettu

VILLE ROSLAKKA

SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija, Turun Sdp:n hallituksen jäsen

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 28.3.2024.