Pääministeri Orpon hallituksen suunnittelemat sotejärjestökenttään kohdennetut vuosittaiset noin 130 miljoonan euron budjettileikkaukset alkaen vuodesta 2027 kohdistuvat yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja uhkaavat horjuttaa näin koko yhteiskuntamme hyvinvointia. Leikkausten taso on nykyiseen sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen STEA-rahoitukseen verraten reilun kolmasosan verran eli noin 35 % rahoituksesta.

Kansalaisjärjestöjen erityisosaamista on tarjota pitkäkestoista apua ja vertaistukea usealle ihmisryhmälle, jotka muuten jäävät riittävän avun ulkopuolelle. Järjestöt ja vapaaehtoiset ovat heikoilla oleville usein viimesijainen auttaja. Näiden palveluiden heikentäminen tai lopettaminen leikkausten seurauksena, johtaisi inhimillisiin seurauksiin, joilla olisi hyvin kauaskantoiset jäljet. Kasautuvat ongelmat voivat synnyttää pahoinvoinnin kierteen, jota julkinen sektori ei yksin pystyisi korjaamaan. Järjestöjen tekemää matalan kynnyksen tukea ja ennaltaehkäisevää työtä eivät hyvinvointialueet ja kunnat pysty korvaamaan.

Järjestörahoituksen leikkaus uhkaa myös vapaaehtoistyötä. Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin laskelman (2023) mukaan hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvoksi on Suomessa laskettu lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Tämä laskelma on tehty vapaaehtoistoiminnan kattojärjestö Kansalaisareenalle. Raportin mukaan vapaaehtoistyö nostaa Suomen kokonaishyvinvointia GPI-mittaristolla. Sotejärjestöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä, suunniteltu noin 35 % leikkaus vuotuiseen STEA-rahoitukseen lisäisi merkittävästi työttömyyttä. Soste ry:n mukaan Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja ne työllistävät kymmeniä tuhansia sotealan ammattilaisia. 

Kansalaisjärjestöissä tehdään siis arvokasta työtä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten parissa. Tiedämme kaikki, että Suomi velkaantuu ja julkista talouttamme on tasapainotettava. Järjestörahoituksesta leikkaamisen kaltaiset budjettileikkaukset ovat silti aina arvovalintoja. On arvovalinta, jatketaanko esimerkiksi yritystukien antamista vuosittain samoille satojen tai kymmenien miljoonien voittoja tekeville yrityksille, vai annetaanko tuki voittoa tavoittelemattomaan yhteiskunnan hyvinvointia tukevaan toimintaan. Toimintaan, joka tuottaa monen kertaisesti yhteiskunnalle hyvinvoinnin lisäyksenä ja käyttämättöminä sotekuluina sen, jonka se on valtiolta avustuksena saanut.

Sami Peltola, poliittinen asiantuntija (Sd.)

Turku